Olli Heininen valittiin säätiön hallitustyöhön Maakuntaneuvos Kimmo Kajaste jatkaa Salvus-säätiön hallituksen puheenjohtajana. Kuva: Arkisto/Marko Wahlström ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö – Östra-Nylands Byggnadsvårdsstiftelsen Salvus on valinnut maakuntaneuvos Kimmo Kajasteen edelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja
viestintäkonsultti Rolf Gabrielssonin varapuheenjohtajaksi. Salvus-säätiön hallituksen muut varsinaiset jäsenet ovat seuraavina toimintavuosina kokoelmapäällikkö Juha Jämbäck (varalla rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen), kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivio (varalla johdon konsultti Niklas Eklöf) ja Askola-Seura ry:n varapuheenjohtaja Asko Jäntti (varalla tuottaja–toimittaja Marko Wahlström). Säätiön toimintaan ja hallitustyöskentelyyn tulee mukaan uutena arkkitehti Olli Heininen, joka on varapuheenjohtaja Gabrielssonin varajäsen. Puheenjohtaja Kajasteen varajäsenenä hallituksessa on asianajaja, varatuomari Olavi Kailari. Säätiön matalan kynnyksen neuvontatoimintaa ja opastusta hoitaa edelleen arkkitehti Kai Andersson. Rakennusneuvonta palvellaan vastikkeetta kaikkia korjausrakentamista suunnittelevia ja toteuttavia yksityishenkilöitä ja yhteisöjä. Rakennussuojelusäätiö Salvuksen toimialue kattaa kaikki Itä-Uudenmaan kunnat. Salvus toimii toimialueellaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi, kohentamiseksi, korjaamiseksi ja restauroimiseksi sekä rakennus- ja miljöösuojelun edistämiseksi. Säätiön asiamiehen tehtäviä hoitaa edelleen tuottaja–toimittaja Marko Wahlström ja Salvus-säätiön taloudenhoitajana jatkaa hallituksen jäsen KTM Antti Soivio. Kimmo Kajaste: “Kulttuuriympäristön vaaliminen tarvitsee aktiivisia ja sitoutuneita ihmisiä” Vanhan Porvoon tunnustuspalkintojen saajat, Erkka (vas.) ja Arttu Hirvonen Runo Hotel Porvoosta sekä Vanhan Porvoon Asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Petri Tykkä, viestintäpäällikkö Janica Johansson ja puheenjohtaja Andreas Frankenhaeuser (oik.) asettuivat kuvaan yhdessä Salvus-säätiön puheenjohtaja Kimmo Kajasteen (kesk.) kanssa.  Salvus-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste (oik.) muistutti ihmisten merkityksestä kulttuuriperinnön vaalinnassa. Vierellä varapuheenjohtaja Rolf Gabrielsson (kesk.) ja vanhan kaupungin työryhmän jäsen Niklas Eklöf. PORVOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö – Östranylands Byggnadsvårdsstiftelse Salvus päätti viime kesäkuussa myöntää Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon ja siihen liittyvän kunniakirjan kaupunginosan kulttuurimiljöön hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Palkinnon saivat Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ja Runo Hotel Porvoo, jotka ottivat palkinnot vastaan viime syyskuussa. Tunnustuspalkinto annettiin Porvoon ainutkertaisen kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja arvokkaan rakennuskannan säilyttämisestä. – Ilman ihmisiä ei esimerkiksi Vanha Porvoo ja moni muukaan taho olisi sitä, mitä se on nyt. Ihmisten aktiivisuus ja toimeliaisuus antavat sen mahdollisuuden, että meillä on tämän kaltainen Porvoon kaupungin kaupunginosa, säätiön hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste korosti luovutuspuheessaan. Palkintoa olivat luovuttamassa myös säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Rolf Gabrielsson ja vanhan kaupungin työryhmän puheenjohtaja Niklas Eklöf. Ainutkertaisuutta ja yhteisöllisyyttä vaalittu Vanhan Porvoon Asukasyhdistys, sen hallitukset ja jäsenet ovat jo vuodesta 1982 alkaen edistäneet kaupunginosan viihtyvyyttä, järjestäneet joukoittain tapahtumia kirpputoreista talkoisiin sekä julkaisseet omaa lehteä. Yhdistys on pitänyt myös huolta rakennusmateriaaleista sekä lainannut jäsenilleen työvälineitä ja punamullan keittovälineitä. Yhdistys muun muassa keitti viime kesänä ison määrän punamultamaalia. – Kiittävällä tavalla on vaalittu Vanhan Porvoon ainutkertaisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä kaikin tavoin toimittu asukkaiden yhdyssiteenä, Kajaste jatkoi. Hän muistutti, että kaikessa kulttuuriympäristön vaalinnassa tarvitaan aktiivisia ja sitoutuneita ihmisiä. “Ihmisiä, joilla on tahto ja taito säilyttää ja kehittää” Vanhan Porvoon portille, Rihkamatorin laidalle syntynyt Runo Hotel on merkittävä lisä Porvoon matkailuilmeeseen. – Hotellin toteuttajat ovat osoittaneet sitoutumista, rakennuskulttuurin arvostusta ja tahtoa kunnioittaa vanhaa ja rohkeata yrittäjyyttä nostaessaan vuonna 1912 valmistuneen arvorakennuksen uuteen loistoon. Ja tehneet sen vielä suurella pieteetillä ja harvinaisen laadukkaasti, Kajaste perusteli. Vanhan Porvoon uusimman ihastelun kohde on saatettu uuteen uskoon vaivaa säästämättä. – Ilman teidän kaltaista sisukasta toimintaa tällainen uusi kohde ja palveluyksikkö ei olisi mahdollista. Tuloksena on syntynyt myös Porvoon matkailupalvelujen olennainen koheneminen, Kajaste jatkoi. Hänen mukaan Porvoon vanhan kaupungin asukasviihtyvyyden, kaupunkikuvan, kiinteistöjen ja palveluiden ylläpidossa tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät kaupunginosan ainutkertaisen rakennuskannan historiallisen ja rakennussuojelun merkityksen. – Ihmisiä, joilla on tahto ja taito säilyttää ja kehittää. Tätä ymmärrystä ja tahtoa ovat molemmat Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnolla kiitetyt ja kannustetut Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ja Runo Hotel Porvoo toimillaan ja teoillaan osoittaneet. Kimmo Pyykön tekemä pronssiplaketti Vanhan Porvoon tunnustuspalkinto on kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön tekemä pienimuotoinen pronssinen plaketti, johon on taltioitu kaupunginosan vanha asemakaava. Palkinto syntyi vuonna 2016 Salvus-säätiöön fuusioituneen Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön toimesta. Palkinnon historia on taltioitu plaketin taustalle. – Halusimme näin kunnioittaa historiaa tämänkin osalta, Salvus-säätiön puheenjohtaja Kimmo Kajaste jatkoi. Kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö on kuvannut palkintoteokseen yhden Vanhan Porvoon vanhoista asemakaavoista. – Olettamus on, että kyseessä on vuoden 1935 asemakaava, Kajaste jatkoi. Kiitollisuuden ja kannustuksen palkinto Lämminhenkinen palkintojen luovutushetki sinetöitiin juhlavasti kuohuviinillä ja onnittelumaljojen nostolla. – Juomalasin merkitys on ollut kautta aikain – jo Rooman valtakunnan ajoista alkaen – se, että sillä toivotetaan yleensä onnea. Tämä on sekä kiitollisuuden että kannustuksen palkinto. Onnea teille, onnea meille, onnea meille kaikille! Kajaste korosti. Tunnustuspalkinnon luovutus tapahtui Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien merkeissä. 330 postilaatikkoa. reilu 600 asukasta Vanhan Porvoon Asukasyhdistyksen puolesta tunnustuspalkinnon vastaanottivat puheenjohtaja Andreas “Anton” Frankenhaueuser ja varapuheenjohtaja, varainhoitaja Petri Tykkä. – Olemme otettuja tunnustuksesta, sillä rakennusten ylläpito on jokapäiväistä hommaa, Frankenhaeuser sanoi. Asukasyhdistys laskee jäsenmääränsä alueen postilaatikoiden mukaan, joita on 330. Asukkaita kaupunginosassa on reilu 600. – Yhdistyksen posti jaetaan kaikille, mutta jäsenmaksunsa maksavia yhdistyksen jäseniä on huomattavasti vähemmän, Frankenhaeuser jatkoi. Puheenjohtaja kuvaili, että asukasyhdistys toimii asukkaiden yhdyssiteenä. – Asukkaat tekevät yhdessä ja ajavat myös asioita yhdessä. Energiakeskustelu on avattu myös meillä, ja asukkaat ovat yhdessä etsineet ratkaisua säästää sähköä. Aktiivinen asukasyhdistys kaipaa ja käy koko ajan keskustelua myös kaupungin kanssa. – Liikenneasioista on taisteltu yhdistyksen perustamisesta lähtien, ja se jatkuu edelleen. Asukasyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, joista perinteikkäin on Wanhan ajan joulumarkkinat Brankkiksella eli Palokunnantalolla. – Joulumarkkinoilla asukkaat ovat alusta asti järjestäneet puurotarjoilua. Viime vuosina paikalla on ollut käsityöläisten myyntipöytiä, Frankenhaeuser kertoi. Vanhan Porvoon Asukasyhdistys järjestää yhdessä Pappilanmäen ja Myllymäen asukasyhdistysten kanssa vuosittain kaikille avointa kirpputoritapahtumaa. “Haluamme luoda syvyyttä, henkeä ja sielua” Runo Hotel Porvoon puolesta palkinnon ottivat vastaan hotelliyhtiön toimitusjohtaja Erkka Hirvonen ja hallituksen puheenjohtaja Arttu Hirvonen. Hotellin tavoitteena on luoda matkailijalle myös esteettisiä elämyksiä. – Haluamme luoda syvyyttä, henkeä ja sielua. Oma intohimo tuottaa lisäarvoa vieraille, Erkka Hirvonen sanoi. – Talossa vierailevat tarjoavat meille hienon mahdollisuuden kulttuuriperinnön ja sen suojelemisen näyttämiseen, koska täällä vietetään aikaa keskimäärin 20 tuntia. Hirvosen oma arvostus suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan kumpuaa ulkomailla viettämistään työvuosista. – Siellä se kasvoi ja heräsi eloon. Lisäksi perhejuuret ja kokemus rakennussuojelusta Rutumin kartanolla Lapinjärvellä vahvistavat tunnettani siitä, mitä suomalainen kulttuuri ja kulttuuriperintö voivat tarjota meille itsellemme ja ulkomaalaisille vieraille. – Se oli hiomaton timantti, minkä tarpeen näki hiottavan. Ulkomailla asuminen avasi silmiä suomalaisuudesta ja Suomen kulttuurista, Hirvonen jatkoi. MARKO WAHLSTRÖM, teksti ja kuvat >> Vanhan Porvoon Asukasyhdistyksen verkkosivut löytyvät täältä >> Runo Hotel Porvoon verkkosivut löytyvät täältä  Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiön tuottamalla Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien kansallisen teemaviikon "Kestävä perintö – kestävä ympäristö" -videolla keskustelee kaksi porvoolaista luonnon tuntijaa ja kulkijaa – lintuharrastaja, Salvus-säätiön puheenjohtaja Kimmo Kajaste (vas.) ja luontodokumentaristi Petteri Saario. Kuvakaappaus videosta, joka on taltioitu Rönnäsin Saaristomuseolla Loviisassa. Kuva: Itäväylä Viestintä Oy
ITÄ-UUSIMAA Ilman kestävää ympäristöä ei ole kestävää perintöä. Noin toteavat kaksi luonnon tuntijaa ja kulkijaa, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu porvoolainen luontodokumentaristi, luontokuvaaja Petteri Saario ja Salvus-säätiön puheenjohtaja, lintuharrastaja Kimmo Kajaste vastavalmistuneessa keskusteluvideossa.
Tänä vuonna eri puolilla Eurooppaa syyskuun toisella viikolla vietettävän Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemana on ”Kestävä perintö”. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus – Östranylands Byggnadsvårdsstiftelse Salvus on joka vuosi järjestänyt kulloiseenkin teemaan liittyvän tilaisuuden tai tapahtuman. Tänä vuonna päädyttiin keskusteluvideoon, jonka on taltioitu Rönnäsin Saaristomuseossa. Myös Salvuksen Vanhan Porvoon tunnustuspalkinto tullaan jakamaan kulttuuriympäristöpäivien merkeissä. Video katsottavissa eri verkkosivuilla ja Porvoon Puuvenepäivässä Salvus-säätiön tuottama ”Kestävä perintö – kestävä ympäristö” video on nähtävissä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien lauantaista 10.9. alkaen. Video on katsottavissa muun muassa Itäväylä Viestinnän YouTube-kanavalta. Linkki videoon löytyy myös eri verkkoalustojen ja sosiaalisen median sivustojen (muun muassa Salvus-säätiön ja Kulttuuriympäristöpäivien Facebook-sivut sekä itäisen Uudenmaan paikalliset Facebook-ryhmät) kautta. Lisäksi keskusteluvideo on yleisön katsottavissa Wileniuksen telakalla Porvoon Länsirannalla järjestettävässä Puuvenepäivässä lauantaina 10.9. kello 11 alkaen. Videon ”Kestävä perintö – kestävä ympäristö” tuotannosta on vastannut Itäväylä Viestintä Oy yhteistyössä Streamers-videotiimin kanssa. Keskusteluvideo on katsottavissa myös näillä verkkosivuilla: >> Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät >> Loviisan kaupungin verkkosivut >> Itäväylä-lehden verkkosivut  Porvoon museo ja Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto ovat yhdessä FM museopuutarhuri Aaja Peuran kanssa löytäneet viitteitä siitä, että alueella olisi viimeistään 1700-luvulla ollut puutarhapalstoja. Kuva: Porvoon kaupunki PORVOO Kansallisrunoilija J.L. Runebergin kotimuseon puutarhassa toteutetaan arkeologinen tutkimus, jossa tutkitaan puutarhaa, otetaan maanäytteitä ja tutkitaan niistä kasvijäänteitä. Hanke tehdään yhteistyössä Muuritutkimus Oy:n kanssa ja tilaajana toimii Senaatti-kiinteistöt.
– Runebergin kodin puutarha on ainutlaatuinen historiallinen 1800-luvun puolivälin kaupunkipuutarha Suomessa. Alueella, jossa Suomen vanhin kotimuseo kiinteistönä sijaitsee, on vuosisatoja pitkä viljelyhistoria myös jo ennen Runebergien aikaa, Porvoon kaupungin tiedotteessa todetaan. Porvoon museo ja Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto ovat yhdessä filosofian maisteri, museopuutarhuri Aaja Peuran kanssa löytäneet viitteitä siitä, että alueella olisi viimeistään 1700-luvulla ollut puutarhapalstoja. Porvooseen oli perustettu 1700-luvulla kymnaasin kasvitieteellinen puutarha, jonka myötä seudulle saatiin täysin uusia kasvilajeja. Runebergin kodin pihapiirissä kasvoi jo ennen kiinteistön rakentamista harvinainen mustamarjaorapihlaja. Puutarha-arkeologisia tutkimuksia on tehty Suomessa varsin vähän Arkeologisen ja arkeobotaanisen tutkimuksen myötä työryhmä toivoo saavansa lisätietoa kohteen historiasta. Puutarha-arkeologisia tutkimuksia on tehty Suomessa varsin vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Tänä syksynä muun muassa Linnén Hammarbyn kotimuseon puutarhassa Ruotsissa tehdään vastaavaa tutkimusta. Kaivauksesta vastaa Muuritutkimus Oy tekijöinä humanististen tieteiden kandidaatti Elisabeth Ahola, filosofian maisteri Lauretta Suomi ja filosofian maisteri. museopuutarhuri Aaja Peura. Peura on toiminut kotimuseon tutkimusryhmässä 2010-luvulla sekä oli laatimassa sen puutarhan ja huonekasvien hoitosuunnitelmaa. Kasvijäänneanalyyseistä vastaa Turun yliopiston tutkija, filosofian tohtori Mia Lempiäinen-Avci. Hankkeen yhteistyöryhmään kuuluvat arkeologi Riikka Mustonen ja amanuenssi Susanna Widjeskog Porvoon museosta sekä Runebergin kotimuseon museopuutarhuri, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Josef Rauh ja vastaava puutarhuri Inkeri Tarkiainen Porvoon kaupungilta. Tutkimustuloksia on odotettavissa noin vuoden kuluttua.  Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään syyskuun toisella viikolla. Tänä vuonna teemana on "Kestävä perintö". ITÄ-UUSIMAA Tällä viikolla (5.–11.9.) vietettävien Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikolla muistutetaan, että kulttuuriperintö on läsnä kaikkialla: arjessa ja juhlassa. Se luo viihtyisää elinympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuriperinnön säilyttäminen monipuolisena tuleville polville tarjoaa kasvualustan hyvinvoinnille ja luovuudelle.
Kestävä perintö -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille kestävää kulttuuriperintöä ja tekoja huomisen puolesta. Rakennusperintöön ja luonnonympäristöihin tutustutaan avointen ovien tapahtumissa, retkillä ja kävelykierroksilla. Esitelmillä ja luennoilla kulttuuriperintöä valotetaan eri näkökulmista. Työpajoissa kiinnostuneet saavat itse kokeilla perinteisiä työmenetelmiä ja vanhan korjaamista. Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus Euroopan kulttuuriympäristöpäivät tarjoaa myös hyvän tilaisuuden tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Lähiseudulla olevan kiinnostavan retkikohteen tunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien, englanniksi European Heritage Days, viettoon osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 49 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Sustainable Heritage. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen museoliitto ja ympäristöministeriö. >> Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta: www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat  Palkinnon luovuttivat Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (vas.) ja varapuheenjohtaja, viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (oik.). Postimäen Kannatusyhdistyksen puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafsson (kesk.). Kuva: Marko Wahlström PORVOO, ILOLA Ensimmäinen Salvuksen Kulttuuriympäristöpalkinto on myönnetty Postbacken-Postimäelle ja sen Kannatusyhdistykselle itäuusmaalaisen kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä. Palkinto luovutettiin Postimäellä maanantaina 11.10.
Palkinnon luovuttivat Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtaja, viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson. Postimäen Kannatusyhdistyksen puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafsson. Puheenjohtaja Kajaste toivoo palkinnon kunniakirjoineen olevan sen saajille kannustus hyvään huomiseen ja jatkuvaan jaksamiseen kulttuuriympäristöä vaalittaessa ja toimintaa kehitettäessä. Palkitsemispuheessaan Kimmo Kajaste totesi, että Postimäki on alueena ainutlaatuinen, kunnostettu, restauroitu, remontoitu mäkitupalaisrakennusten muodostama kokonaisuus. Postimäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. – Täällä on pitkään panostettu elävän kulttuuriympäristön luomiseen, sen museaaliseen säilyttämiseen ja samalla kävijälle henkisesti ja toiminnallisestikin virikkeiden, muistojen antamiseen, Kajaste sanoi. Hän totesi myös, ettei Postimäellä ole kyse vain rakennusperinnön vaalimisesta tai museotoimista, vaan monenlaisesta Postimäen kulttuuritoiminnasta. Mainiona lisänä ovat perinteiset kesäteatterinäytökset, nyttemmin myös oma Areena-teatteri, käsityöpäivät, kyläjuhlat, yhteislaulutilaisuudet ja lastenpäivät kuuluvat nekin tapahtumiin, joista Postimäki muistetaan. – Kesäisin Postimäki on elävä, toimintaa sykkivä kulttuurikokonaisuus, jossa kunnioitetaan vanhaa rakennuskantaa, tarjotaan elämyksiä ja myös kaikkien vuokrattavissa olevia tiloja uniikissa ympäristössä, huomautti Kajaste painottaen samalla, että Postimäellä todella kannattaa käydä. >> Kimmo Kajasteen puheen palkinnon luovutustilaisuudessa voi lukea tästä  Tänä vuonna kulttuuriympäristöpäivien vuositeema kannustaa ylittämään rajoja monin tavoin. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Kuvassa Loviisanjokea Garnisonin kaupunginosassa, jossa joki on osa rakennettua kulttuuri- ja luontopolkua. Kuva: Marko Wahlström ITÄ-UUSIMAA Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään 50 eri maassa, Suomessa erityisesti 6.–12.9.2021. Suomessa kulttuuriympäristöpäivien teema on ”Rajaton ja avoin”.
Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus painottaakin päivien kannanotossaan jokaisen mahdollisuuksia pitää mielensä avoinna ja kokea kaikkien saavutettavissa oleva kulttuuriympäristönsä omalla tavallaan. – Itäinen Uusimaa on kulttuuriympäristöltään rikas ja omaleimainen. Kulttuuriympäristömme on kokonaisuus, jonka vaaliminen ja ylläpito on arvokasta. Sen pysyvyys, arvo ja viihtyisyys syntyvät ihmisten toimista. Kulttuuriperintömme on hyvinvoinnin lähde ja myös jokaisen ihmisen, kunnan ja yhteisön voimavara. Sukupolvien myötä syntynyt kulttuuriympäristö on identiteettimme osa ja perusta lisäten samalla yhteenkuuluvuutta. Lähiympäristön arvo ja merkitys on hyvä oivaltaa. Me elämme siinä. – Yhteisen kulttuuriympäristömme hyvä hoito tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita ja vähentää ilmastokuormaa. Oman ympäristön eriaikaisten ja erilaisten kerrostumien hoito on suojelua. Sillä edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä ja varmistetaan kulttuuriympäristön säilyminen jälkipolville. Kulttuuriympäristöohjelmat kuntiin Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on pitkään ja toistuvasti esittänyt, että itäisellä Uudellamaalla kukin kunta laatisi oman kuntakohtaisen kulttuuriympäristöohjelman. – Kulttuuriympäristön suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen lisäävät alueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä, toteuttavat kestävää kehitystä sekä ylläpitävät kansallisomaisuuden arvoa. Kulttuuriympäristö on merkittävä kulttuurinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen voimavara, elinvoimatekijä ja uuden toiminnan mahdollistaja. – Huolella ja eri yhteistyötahojen kanssa laadittu, inventointeihin perustuva kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma on mainio tuki kaavoitukselle ja päätöksenteolle. Se luo hyvän lähtökohdan myös järjestelmälliselle varain käytölle sekä luonnollisesti rakennusperinnön, kulttuurimaisemien ja muinaisjäännösten hoidolle. >> Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä voi lukea lisää tästä 
Salvus-säätiö järjesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tilaisuuden Villa Albertissa Haikkoossa syyskuussa 2019. Kuva: Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteistä kulttuuriperintöä monenlaisilla paikallisten järjestäjien tapahtumilla. Tänä vuonna kulttuuriperintöä esitellään myös lukuisin verkkonäyttelyin, omatoimitapahtumin ja kampanjoin, joihin kuka vain voi ottaa osaa, mistä päin tahansa.
Kulttuuriperintöön voi tutustua myös etsimällä omalta lähiseudulta kiinnostava kohde ja vierailemalla siellä oman porukan kesken. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna 6.–12. syyskuuta. Ovet auki kulttuuriperintöön – lähellä, verkossa ja omatoimisesti Tänä vuonna kansallisen Rajaton ja avoin -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä ylitetään rajoja ja tutustutaan avoimesti kulttuuriperintöön – niin pienimuotoisissa lähitapahtumissa, verkossa kuin omatoimisesti. Rakennusperintöön tutustaan avointen ovien tapahtumissa, kävelykierroksilla ylitetään aikakausia tutustuen paikalliseen historiaan ja verkossa avataan kulttuuriperintöä eri näkökulmista. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät tarjoaa myös hyvän tilaisuuden tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Etsi kiinnostava kohde lähistöltä ja suuntaa sinne retkeilemään – retkitunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät. Kulttuuriympäristöjä juhlitaan ympäri Euroopan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien viettoon, englanniksi European Heritage Days, osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla "Inclusive Heritage - Heritage for Everybody". Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomen runsaat tapahtumat saavat kansallisen tapahtumakalenterin lisäksi Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen museoliitto ja ympäristöministeriö. >> Päivän kaikki tapahtumat löytyvät täältä >> Kulttuuriympäristöpäivien verkkosivut löytyvät tästä >> Kulttuuriympäristöpäivien kansainväliselle sivustolle pääsee tästä  Salvus-säätiön hallitus on saanut uuden jäsenen, kun vt. museonjohtaja Juha Jämbäck valittiin tehtävään. PORVOO Porvoon museon vt. museonjohtajana, kokoelmapäällikkönä työskentelevä Juha Jämbäck on kutsuttu Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen uudeksi jäseneksi.
Jämbäck nimettiin hallituksesta eronneen Marina Catanin tilalle. Porvoon museon johtajana toiminut Catani jätti tehtävänsä museonjohtajana viime kesäkuussa. Salvus-säätiön hallituksessa puheenjohtajana jatkaa maakuntaneuvos Kimmo Kajaste, varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson, taloudenhoitajana kiinteistönvälittäjä LKV, KTM Antti Soivio ja jäsenenä Askola-seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti. Hallituksen varajäseninä toimivat asianajaja, varatuomari Olavi Kailari, arkkitehti Kai Andersson, johdon konsultti NIklas Eklöf, rakennustutkija, FM Kirsi Toivonen ja tuottaja–toimittaja Marko Wahlström.  Salvuksen kannanoton mukaan ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö rakennuksineen on osa identiteettiämme. Kuva: Marko Wahlström Eri puolilla Eurooppaa vietetään tällä viikolla jo perinteistä Euroopan Kulttuuriympäristöpäivää. Kulttuuriympäristöpäivien vuositeema on ”Kasvun paikat”. Koronaviruksesta johtuen monet kaavaillut tapahtumat on tänä vuonna peruutettu tai toteutetaan etänä ja kannanottoina, joilla kiinnitetään huomio kulttuuriympäristömme merkitykseen.
Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvus toteaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kannanotossaan, että kulttuuriympäristömme on monine ulottuvuuksineen meillä ja muualla juurevuuden ja samalla kasvun paikka. – Samalla tavoin kuin Suomen rikas luonto, myös ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö on osa identiteettiämme. Siinä missä suomalainen samaistuu ympäröivään luontoon, metsistä vesistöihin, niityiltä mereen, hän kokee yhteenkuuluvuutta myös ihmisen toiminnan aikaansaamaan kulttuuriympäristöön peltoaukeamista vanhoihin rakennuksiin, rauhallisesta maaseutumaisemasta harmoniseen kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen. Salvus korostaa kannanotossaan, että kulttuuriympäristön vaaliminen on yhteinen asia. – Lähiympäristömme tarjoaa viihtyisyyttä ja mahdollisuuksia kaikenlaiseen kasvuun ja oppimiseen. Kasvaminen luonnossa alkaa usein siemenestä. Samalla tavoin ihminen kehittyy tiedoissa ja taidoissa kotona, päiväkodeissa, oppilaitoksissa. Kirjastot, museot, urheiluareenat, yhdessäolon mahdollistavat fyysiset ja sosiaaliset tilat ovat kasvun paikkoja, joita on kaikki syy kehittää ja edistää. – Kulttuuriympäristö virikkeineen mahdollistaa meille henkisen kasvun ja vahvan itsetunnon. Kun asenteet ja toimintaperusta ovat oikeita, on moninainen kulttuuriympäristö, sen säilyttäminen ja kehittäminen aina mukana arjen yhteiskunnallisissa ja myös yksittäisten ihmisten ratkaisuissa, Salvus toteaa kannanotossaan.  Salvuksen tarjoama rakennusneuvonta on maksutonta vanhaa taloa kunnostavalle pienrakentajalle. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallitus on kutsunut Loviisassa toimivan arkkitehti Kai Anderssonin säätiön uudeksi rakennusneuvojaksi. Andersson on nimitetty samalla myös säätiön hallituksen varajäseneksi. Hänen edeltäjänsä tehtävässä oli porvoolainen arkkitehti Erkki Saurama.
Kulttuuriympäristöjä arvostava Kai Andersson on ammatissaan toiminut muun muassa erityisen paljon Loviisan vanhaan kaupunkiin liittyvissä projekteissa. Salvuksen uusi rakennusneuvoja Kai Andersson antaa ilmaista rakennusperinnön vaalimiseen ja korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa koko itäisen Uudenmaan alueella puhelimitse numerossa 040 534 1894. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksessa toimivat puheenjohtajana maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varalla asianajaja, varatuomari Olavi Kailari), varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (Kai Andersson), museonjohtaja Marina Catani (rakennustutkija Kirsi Toivonen), kiinteistönvälittäjä LKV, KTM Antti Soivio (johdon konsultti Niklas Eklöf) ja kulttuurivaikuttaja Asko Jäntti (tuottaja–toimittaja Marko Wahlström). Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Säätiön tarkoituksena on säädekirjansa mukaisesti ”toimia Itä-Uudellamaalla kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi, kohentamiseksi sekä rakennus- ja miljöösuojelun edistämiseksi.” ITÄ-UUSIMAA Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien järjestämiseen. Kevään ja alkukesän tapahtumien osalta järjestäjien kannattaa jo suunnitella tapahtumien siirtoa syyskaudelle.
Tällä hetkellä on voimassa aluehallintoviraston määräys rajoittaa julkiset kokoontumiset ja yleisötapahtumat maksimissaan kymmeneen henkilöön 13.5. asti. Lisäksi voimassa on suositus perua yli 500 hengen tilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Suomen Kotiseutuliitto suosittelee seuraamaan viranomaisten päivittyviä määräyksiä ja ohjeita. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteisöjen omaa kulttuuriympäristöä ja -perintöä, jonka merkitys korostuu poikkeusaikoina. Toivomme kovasti, että pääsemme yhdessä juhlimaan näitä jossain muodossa loppukesällä ja syksyllä 2020. Loppukesän ja syksyn tapahtumia voi hyvin ilmoittaa kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin, tietoja voi päivittää tarpeen mukaan myöhemmin. Viivettä materiaalien toimituksissa Tapahtumien järjestämistä keväällä rajoittavien toimien lisäksi myös kulttuuriympäristöpäivien materiaalien toimituksiin tulee viivettä Euroopan neuvoston toimitusvaikeuksista johtuen. – Näillä näkymin pääsemme toimittamaan päivien maksuttomia markkinointimateriaaleja toukokuun lopulta tai kesäkuun alusta alkaen. Kerromme lisää tästä, kun tiedämme tarkemmin. Seuraamme tilannetta ja päivitämme ohjeita viranomaissuositusten mukaan. Päivityksistä tiedotetaan verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, Kotiseutuliitto toteaa tiedotteessaan. Suomen Kotiseutuliitto seuraamaan yleisiä suosituksia ja ohjeita epidemian aikana sekä oman kunnan tai kaupungin tiedotusta. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjesti viime syksynä paikallisen kulttuuriympäristöpäivän yhdessä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Villa Albertissa Porvoon Haikkoossa. Kuva: Marko Wahlström ITÄ-UUSIMAA Kuluvana vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla "Kasvun paikat". Lähiympäristömme tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvamiseen.
– Tietoja ja taitoja voi kasvattaa kirjastoissa ja museoissa, kerhoissa ja kursseilla, urheilukentillä ja luontopoluilla tai vain tutustumalla tarkemmin lähiympäristöön. Entiset ja nykyiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä oppimisen ja osaamisen paikkoja. Kasvua versovat myös pihat, puutarhat ja puistot, metsät ja maisemat, kulttuuriympäristöpäiviä maassamme koordinoiva Suomen Kotiseutuliitto tiedottaa. Tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Suomessa joka vuosi satojen kävelykierrosten, työpajojen, näyttelyiden, kylä- ja kaupunginosajuhlien ja retkien muodossa. Tapahtumia järjestävät museot, kirjastot, koulut, nuoriso- ja harrasteseurat ja muut yhdistykset, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita järjestämään omannäköistään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville. Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 7.–13.9., mutta tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden. Suomen tapahtumakalenterin lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com. Keväällä tapahtumajärjestäjille ja sellaisiksi aikoville järjestetään tapahtumahautomot Helsingissä ja Jyväskylässä. Tilaisuuksissa pääsee kehittelemään tapahtumaideoita ja kuulemaan vinkkejä niiden järjestämiseen. Koulut mukaan tutkimaan kulttuuriympäristöjä Suomen Kotiseutuliiton mukaan Kasvun paikat -teema tarjoaa tilaisuuden viettää kulttuuriympäristöpäivää kouluissa tai koulujen kanssa. Lasten ja nuorten kanssa voi suunnitella myös ensi syksynä avattavaan Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistumista. Kilpailussa nuoret ympäri Euroopan kertovat tarinoita omasta kulttuuriperinnöstään. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä kulttuuriympäristön vaalijoita ja käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa. Perinnöstä oppiminen yhdistää koko Eurooppaa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, englanniksi European Heritage Days, vietetään joka syksy 50 maassa ympäri Eurooppaa ja vuosittain yli 30 miljoonaa ihmistä osallistuu lähes 80 000 tapahtumaan. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille Euroopan maille. Tänä vuonna yhteinen teema on "Heritage and Education". Ympäri Euroopan nostetaan esille kulttuuriperinnön merkitys oppimisen, kasvun ja sivistyksen lähteenä. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.  Säätiön hallitus varajäsenineen kokoontui yhteiselle jouluillalliselle. Kuvassa Kimmo Kajaste (vas.), Jukka Kullberg, Antti Soivio, Rolf Gabrielsson, Niklas Eklöf, Erkki Saurama ja Olavi Kailari. Kuva: Marko Wahlström ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on täydentänyt hallitustaan. Hallituksen uudeksi jäseneksi on valittu askolalainen kulttuurivaikuttaja, Askola-Seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti.
Lisäksi hallituksen uudeksi varajäseneksi on valittu porvoolainen rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen. Hallitus on nimennyt säätiön uudeksi taloudenhoitajaksi porvoolaisen kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivion. Hallituksen puheenjohtajana jatkavat maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson. Hallituksen jäsenenä jatkaa museonjohtaja Marina Catani. Varajäseninä ovat johdon konsultti Niklas Eklöf, asianajaja, varatuomari Olavi Kailari ja arkkitehti Erkki Saurama. Säätiön alaisen Porvoon vanhan kaupungin työryhmän muodostavat Niklas Eklöf (puheenjohtaja), arkkitehti Jukka Kullberg ja Olavi Kailari. Salvuksen neuvonta-arkkitehtina toimii Erkki Saurama, joka antaa matalan kynnyksen maksutonta puhelinneuvontaa vanhan talon kunnostamiseen liittyvissä asioissa. Säätiön asiamiehenä toimii tuottaja–toimittaja Marko Wahlström.  Kuvataiteilija Tero Annanolli kertoi muun muassa työskentelystään Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa.  Pianisti Anu Holländer vastasi tilaisuuden musiikillisesta annista. PORVOO, HAIKKOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjesti yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeemuseon pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa lauantaina. Tilaisuuden avasi Salvulsen hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhui Porvoon seudun erittäin rikkaasta kulttuuriympäristöstä ja kaipasi Edelfelt–Vallgren-museota takaisin Holmin taloon Vanhaan-Porvooseen. Sipoolainen kuvataiteilija Tero Annannolli kertoi ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Hän selvitti miten kulttuurillinen ympäristö vaikutti hänen työskentelyynsä Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa. – Kun keskittyy tiettyyn ympäristöön, avaa konkreettisesti oven ulkomaailmaan. Aiheet, jotka ovat muhineet pitkään, hakeneet inspiraatiota väreistä ja tuoksuista, lähtevät puhtaina esille. Keski-Euroopassa myös valon määrä on voimakkaampaa kuin Suomessa, jolloin väripaletti menee ihan uusiksi. Galleristi Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana oli ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Hän kertoi Haikkoon merkityksestä taiteilija Albert Edelfeltin elämässä. – Hän rakasti naisen kauneutta, joka näkyi viehättävissä pariisittarissa ja myös kansankuvauksissa, jotka hän näki kaikki hyvin kauniina. Kaikki ne maalaukset, jotka syntyivät täällä, hyväksyttiin merkittäviin taidenäyttelyihin. Toisaalta hän maalasi myös herrasväkeä kauniissa vaatteissaan. He olivat Edelfeltin mesenaatteja, joille hän taidettaan möi, Syrjäläinen kertoi. Tilaisuuden musiikista vastasi pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer. Tapahtuma päättyi hänen esittämäänsä Oskar Merikannon ”Romanssiin.” Holländer esitti myös Jean Sibeliuksen Puu-sarjan "Kuusi", "Koivu" ja "Pihlaja". Euroopan kulttuuriympäristöpäivää vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Kulttuuriympäristöpäivän kansallinen teema on tänä vuonna ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Porvoon-tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Tilaisuuden päätteeksi vieraat pääsivät opastetusti tutustumaan Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. MARKO WAHLSTRÖM  Salvuksen yhdessä Albert Edelfeltin säätiön kanssa järjestämään tilaisuuteen osallistui Villa Albertissa osallistui noin 40 henkilöä. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjestää yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeen pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa (Edelfeltinpolku 3) lauantaina 7.9. kello 16 alkaen.
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Eri tilaisuuksissa arvioidaan olevan osallistujia noin 30 miljoonaa. Kulttuuriympäristöpäivien kansallinen teema on ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Euroopan Kulttuurympäristöpäivien Salvus-tapahtumassa kuvataiteilija Tero Annannolli kertoo ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Annanolli on työskennellyt muun muassa Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa. Hänen teoksiaan on esillä myös Villa Albertin ensinäyttelyssä. Galleristi, toimitusjohtaja Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana on ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Tilaisuuden avauspuheenvuoron käyttää Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhuu aiheesta ”Kulttuuri tarvitsee tilansa”. Tapahtumassa musiikista vastaa pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer. – Olen kovin tyytyväinen ja iloinen, kun Albert Edelfeltin ateljeemuseo ja uudenuutukainen Villa Albert saatiin tapahtumapaikaksi. Uskon, että tilaisuutemme tarjoaa porvoolaisille hyvän mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi kulttuuriympäristöteeman ja taiteen äärelle. Yhteistyö Albert Edelfelt säätiön asiamiehen Hanna Kaarina Syrjäläisen kanssa on sujunut mainiosti ja me molemmat uskomme, että yleisö löytää tiensä Haikkooseen, Salvuksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoo. Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tilaisuuden jälkeen yleisöllä on tilaisuus opastettuna tutustua Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema on houkutellut esille laajan joukon toimijoita, jotka esittelevät kotikulmiensa rakennusperintöä ja ympäristökohteita taiteen ja viihteen vinkkelistä.
Viihteen ja taiteen tilat ovat poikkeuksellisen näkyvästi esillä Suomessa kuluvana vuonna, kun sadat tapahtumat ja kymmenet tuhannet kävijät osallistuvat teemalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivien juhlintaan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja sen kulttuuria kohtaan innostaa: eri puolilta Suomea ohjelmistoon on ilmoitettu jo lähes 1 000 osatapahtumaa. Samalla teemalla kulttuuriperintöä juhlitaan peräti 50 Euroopan maassa kymmenin tuhansin tapahtumin. Taustalla on Euroopan neuvoston ja komission suurin ja vanhin kulttuuriohjelma, European Heritage Days, Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. – Tämä ohjelma on loistava tilaisuus kansalaisille tuntea yhteyttä omaan kulttuuriperintöönsä. Tapahtumat myös ylläpitävät innostusta, jonka vuonna 2018 vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi herätti, EU:n kulttuurikomissaari Tibor Navracsics kiitteli European Heritage Days -ohjelmaa elokuussa. Kulttuuriympäristöjä juhlitaan paikallisesti koko Euroopassa Viihteen ja taiteen tiloissa -teeman tapahtumat nostavat esiin muun muassa elokuvien ja teattereiden perintöä, kuvataiteen eri puolia sekä seurantalojen iltamia ja maamme musiikkiperinnettä. Viihteen ja taiteen eri lajeihin ja niiden erilaisiin estradeihin tutustutaan lukuisilla kävelykierroksilla, näyttelyissä, avoimien ovien tapahtumissa, keskustelutilaisuuksissa ja tapahtumapäivissä. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja kaikkialla Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Arts and Entertainment. Suomessa vietetään Euroopan kulttuuriympäristöpäivien erityistä teemaviikkoa 2.–8.9, ja suuri osa tapahtumista painottuu teemaviikolle. Vuositeemaa on kuitenkin nostettu esille runsain tapahtumin jo aiemmin tänä vuonna, ja tapahtumia riittää joulukuulle saakka. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi www.europeanheritagedays.com Facebook: www.facebook.com/EHDFinland Twitter: @HeritageDaysFI Euroopan unionin aloitteesta viime vuonna vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi kannusti yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa.
Tavoitteena oli korostaa kulttuuriperinnön merkitystä tulevaisuuden voimavarana sekä kulttuuriperintöä investointina tulevaisuuteen. Suomen tapahtumissa painotettiin osallisuutta ja tuettiin rahallisesti hankkeita, jotka lisäävät ihmisten osallistumista kulttuuriperintötoimintaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa sitä koskeviin asioihin. Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastasi Museovirasto. Teemavuosi loi uutta toimintaa Tuore raportti kertoo, että koko Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia järjestettiin yli 23 000 ja niihin osallistui karkeasti arvioiden 11,7 miljoonaa ihmistä. Suomessakin teemavuoden keskeisintä antia olivat yli 320 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Ilman vahvaa kansalaisyhteiskunnan ja yhdessä tekemisen perinnettä tämä ei olisi ollut mahdollista. Suurin kiitos vuoden onnistumisesta kuuluukin näiden tapahtumien tekijöille. Teemavuoden tavoitteena oli luoda uutta ja jatkuvaa toimintaa. Tässä onnistuttiin: kolmannes Suomessa järjestetyistä tapahtumista oli uusia ja ilmoitti jatkoa seuraavan myös teemavuoden jälkeen. Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä eri aiheisia teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Teemavuosien tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä ja ajankohtaisia aihekokonaisuuksia ja virittää keskustelua niistä EU-jäsenmaissa ja maiden välillä. Kulttuuriperintö nousi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa teemavuoden aiheeksi. Keskustelu kulttuuriperinnöstä on yhä ajankohtaisempaa Euroopan unionin tasolla vuotta pidetään menestyksenä, ja komissio on sitoutunut lukuisiin jatkotoimiin. Komissio kannustaa jäsenmaita laatimaan omia kulttuuriperinnön kansallisia strategioitaan. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan sisältyvä valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia voi viedä teemavuoden perintöä eteenpäin, ja se on oiva osoitus Suomen aktiivisuudesta myös meneillään olevaa EU-puheenjohtajuuskautta ajatellen. Keskustelu kulttuuriperinnöstä, eurooppalaisuudesta ja arvoista on koko ajan ajankohtaisempaa. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan (European Heritage Label). Ohjelmaan liittyminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden jatkaa arvokeskustelua ja tuoda siihen uusia näkökulmia. Tutustu loppuraporttiin: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/teemavuoden-loppuraportti Toista kertaa koko Euroopan laajuisena järjestetyssä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret kertoivat omia tarinoitaan viihteestä ja taiteesta. Suomen osakilpailussa tuomaristo valitsi viisi parasta työtä sekä alle 12-vuotiaiden että 12–18-vuotiaiden kilpailusarjassa. Näiden kymmenen kilpailutyön tekijät ovat Iistä, Kauhajoelta, Lahdesta, Paimiosta, Paraisilta, Porista ja Tammelasta.
Kulttuuriympäristön tekijät on osa eurooppalaista European Heritage Makers Week -kokonaisuutta. Suomen kilpailun 12–18-vuotiaiden sarjan viisi palkittua työtä lähetetään finaaliin, kisaamaan koko European Heritage Makers Week -tapahtuman palkinnoista. Nuorten näkökulmia kulttuuriperintöön ja taiteeseen Suomen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun saapui tänä vuonna kilpailutöitä maalauksista videoihin ja näytelmistä sisustussuunnitelmiin. Tuomaristoa ilahdutti kilpailutöistä upeasti välittyneet lasten ja nuorten omat näkökulmat, kokemukset ja ajatukset elinympäristöstään. Porista kymmenen parhaan työn joukkoon valikoitui peräti kolme työtä, jotka käsittelivät taiteen keinoin elämän peruskysymyksiä ja taiteen välittämiä tunteita. Kauhajokelainen Nora puolestaan pohtii työssään eurooppalaista kulttuuriperintöä elokuvan kautta ja paraislainen Minea nostaa esiin tyttöjen oikeudet oman huoneen sisustuksen kautta. Raati arvosti myös kilpailutöistä välittyvää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Äänekoskelaisen Sumiaisten koulun töissä esitellään Grimmin saduista tehtyä näytelmäprojektia ja tammelalaisen Maahisen päiväkodin työssä lapset rokkaavat Mummo-Rockin tahtiin. Sekä 12–18 -vuotiaiden kilpailusarjan, että alle 12-vuotiaiden sarjan viisi parasta palkitaan kirjakaupan lahjakortilla. Kansainvälinen tuomaristo valitsee kesän aikana kaikkien maiden European Heritage Makers Week -kokonaisuuteen osallistuneista töistä kymmenen inspiroivinta kuvaa tarinoineen ja kutsuu niiden tekijät syksyllä Strasbourgiin palkintomatkalle. Eurooppalainen kilpailu on lähtöisin Suomesta Kulttuuriympäristön tekijät on lasten ja nuorten kilpailu, joka kannustaa havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan omaa lähiympäristöä. Suomessa kilpailu on järjestetty vuodesta 2013 ja viime vuonna se järjestettiin ensimmäisen kerran Euroopan laajuisena. Kilpailun on kehittänyt Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, johon kuuluvat Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministeriö. Kilpailu on osa European Heritage Days -tapahtumakokonaisuutta, jota vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta 50 maassa. Päivien paikallisiin tapahtumiin osallistuu vuosittain 30 miljoonaa ihmistä. Suomessa päiviä juhlitaan nimellä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Tarkoituksena on lisätä kulttuuriympäristön arvostusta. Suomessa juhlitaan vuonna 2019 sadoin tapahtumin teemalla Viihteen ja taiteen tiloissa. Suomen tuomariston valitsemat kymmenen parasta 12–18-vuotiaat: • ”From Seed to Mold”/Jenna, 17 vuotta, Pori, Satakunta • ”Gladiator and the Colosseum”/Nora, 17 vuotta, Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa • Maalaus”/Karoliina, 17 vuotta, Pori, Satakunta • ”Minun huone”/Minea, 12 vuotta, Parainen, Varsinais-Suomi • ”Tunne taiteessa”/Inka, 17 vuotta, Pori, Satakunta Alle 12-vuotiaat: • ”Mummo-Rock”/Ryhmä Korennot, Päiväkoti Maahiset, Tammela, Kanta-Häme • ”Paras teatterinäytelmä”/Ahti, 9 vuotta, Paimio, Varsinais-Suomi • ”Ronja Ryövärintytär”/Iita, 11 vuotta, Ii, Pohjois-Pohjanmaa • ”Uljas räätäli ja muita Grimmin satuja”/Näytelmätyöryhmä, Sumiaisten koulu, Äänekoski, Keski-Suomi • ”Ulkoilumaastot”/Sulo, 11 vuotta, Lahti, Päijät-Häme Lue lisää: Euroopan kulttuuriympäristöpäivät: www.kulttuuriymparistopaivat.fi European Heritage Makers Week: www.europeanheritagedays.com/European-Heritage-Makers-Week Suomen kilpailutyöt: bit.ly/HeritageMakersFi, välilehdellä Visitor Book. Twitter: @HeritageDaysFI Facebook: www.facebook.com/EHDFinland Viihteen ja taiteen tiloissa on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa kuluvana vuonna. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa pitkin vuotta.
Viihteen ja taiteen teemavuoden tapahtumat esittelevät taiteen ja viihteen tiloja, niiden eri muotoja, tekemista ja kokemista. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia järjestävät museot, koulut, yhdistykset, seurantalot ja monet muut tahot ympäri Suomen. Kulttuuriperintöä juhlitaan ympäri Euroopan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 maassa. Vaihtuvat vuositeemat nostavat esiin kulttuuriperinnön eri osa-alueita. Kuluvana vuonna Euroopassa juhlitaan teemalla Arts and Entertainment. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.–8.9, mutta tapahtumia voi järjestää pitkin vuotta. Lue lisää: • www.kulttuuriymparistopaivat.fi • www.europeanheritagedays.com • Facebook: www.facebook.com/EHDFinland • Twitter: @HeritageDaysFI #kulttuuriympäristöpäivät #altistukohtaamisille #viihteenjataiteentiloissa #EHDs |
|
Rakennusneuvonta:
Arkkitehti Kai Andersson 040 534 1894 Asiamies: Marko Wahlström 0400 434 529 salvusrakennussuojelusaatio@gmail.com |