Salvus
  • ETUSIVU
  • AJANKOHTAISTA
  • RAKENNUSNEUVONTA
  • YHTEYSTIEDOT
  • HALLITUS
  • HISTORIAA
  • PUHEET JA ARTIKKELIT
  • LINKKIVINKIT
  • SÄÄNNÖT
  • SALVUS-PALKINNOT

ajankohtaista

Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinto Wårkullan kotiseututalolle

7/9/2023

Comments

 

​"Yhteisöllisyys rikastuttaa ihmisen elämää – ja myös paikallista yhteenkuuluvuutta"

Picture
Liljendal Hembygdsföreningin puheenjohtaja Heidi Hurmerinta ja hallituksen jäsen Svante Kiljander vastaanottivat palkinnon Salvuksen puheenjohtaja Kimmo Kajasteelta (2. vas.) ja varapuheenjohtaja Rolf Gabrielssonilta. Kuva: Marko Wahlström
PictureLiljendalin kotiseutuyhdistyksen hallituksen jäsen Svante Kiljander ja puheenjohtaja Heidi Hurmerinta iloitsevat Wårkullan saamasta tunnustuksesta. Kuva: Marko Wahlström
LOVIISA, LILJENDAL Itä-Uudenmaan Rakenussuojelusäätiö luovutti järjestyksessään toisen
Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon Liljendal Hembygdsförening rf:lle ja Wårkullan kotiseututalolle tänään torstaina.

– Haluamme palkitsemisella arvostaa paikallismuseoiden työtä ja toimintaa alueensa kulttuuriperinnön vaalijoina, tallentajina ja eteenpäin viejinä, tapahtumien ja näyttelyiden järjestäjinä, elävän perinnön ylläpitäjinä, säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoi palkintoa luovuttaessaan.

Palkintona on Salvus-säätiön puinen tunnus.

– Se on säätiömme symboli, konsoli, joka tarkoittaa rakennuksen ulkonevaa osaa kannattavaa tukea. Symbolimme kertoo säätiön halusta tukea ja kannattaa toimialueellamme itäisellä Uudellamaalla kaikkia, yksityisiä ja julkisia yhteisöjä sekä yksittäisiä ihmisiä rakennusten ja maisemakokonaisuuksien vaalimiseen, Kajaste jatkoi.

"Työtä ja talkoohenkeä on yhteisössä tarvittu"

Vuonna 1984 perustettu Liljendal Hembygdsförening toimii laaja-alaisesti.
Sen hallinnassa ja omistuksessa on useita Liljendaliin, sen historiaan ja perinteisiin liittyviä
rakennuksia, jotka ovat myös vuokrattavissa.

Yhdistyksen omia tilaisuuksia ja tapahtumia on vuoden kierrossa paljon.

– Työtä ja talkoohenkeä on tässä yhteisössä tarvittu ja tarvitaan. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rikastuttavat ihmisen elämää – myös paikallista yhteenkuuluvuutta, vahvaa identiteettiä.
Kulttuurisen ympäristön säilyttäjinä Liljendalin kotiseutuyhdistys ja Wårkulla, kuten sen muutkin
rakennukset ja yhteisön moninainen toiminta näyttelyineen, talkoineen, tapahtumineen palvelevat
mainiosti seudun asukkaiden juurevuutta ja perinteitä, Kajaste sanoi.

– Pidän tätä kovin tärkeänä, sillä tietäen tai tietämättään ihminen kokee kulttuuriympäristönsä ja
myös luonnonympäristön, tärkeäksi osaksi identiteettiään, minuuttaan – olemassaoloaan.
Vapaaehtoinen toiminta oman ympäristön, oman seutukunnan perinteiden vaalimisessa on
tavattoman arvokasta. Se vaatii paljon aikaa, paneutumista, työtä, vaan varmasti se myös paljon
antaa. Onhan kyse sukupolvien perinnön viemisestä elävänä, taltioituna, hoidettuna kohti uusia aikoja, kohti tulevaisuutta, hän muistutti.

"Juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu"

Kajasteen mukaan pieni ja nuori kansakuntamme tarvitsee kipeästi kansallisesti ja paikallisesti itsetuntoaan tukevia juuriansa monikulttuurisuuden ja kansainvälisten vaikutusten haasteissa. Hän muistutti, että juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu.

– Yksi osoitus yhdistyksen toimien monipuolisuudesta on sekin, että kesäkuussa Wårkullan
kauniilla pihamaalla pidettiin ulkoilmajumalanpalvelus.

Liljendalin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Wårkullan kotiseututalo rukoushuoneineen ja
kokoelmineen on kokonaisuus, jota on taidolla ja huolella hoidettu ja kehitetty.
Kokonaisuus on myös luonteva osa ympäröivää pihaa, kulttuurimaisemaa.

– Kotiseututalon pihapiiriä on vaalittu hyvin ja uudisrakentaminen on toteutettu mainiosti
ympäristöön sopivaksi. Vanhan ajan koululuokkanurkkaus puhuttelee. Maiseman komistuksena on
talkoovoimin pystytetty hulppea riukuaita. Talkoissa täällä vaalitaan perinteisiä
korjausrakentamisen käytäntöjä, Kajaste totesi.

"Elävää perintöä ei voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä"

Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien kunniaksi järjestetyssä yleisötapahtumassa Porvoon Museon museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera puhui aineettoman ja aineellisen perinnön merkityksestä osana museo- ja kotiseututyötä.

– Kulttuuriperintö on todella laaja ilmiö, joka sulkee sisälleen hieman pienempiä asioita, kuten vaikkapa millainen on rakennettu kulttuuriympäristö. Se liittyy käsitykseen siitä, minkälaista perintöä me arvostamme ja minkälaista perintöä me haluamme säilyttää, hän sanoi.

Kulttuuriympäristöpäivien kansallisena teemana tänä vuonna oli "Elävä perintö".

– Elävä perintö tarkoittaa sitä, että sen sisällä on liikettä ja muutosta. Se liikkuu materian ja aineettoman liepeillä, ja ottaa mukaansa myös ne ihmiset, jotka tänä päivänä ovat mukana tekemässä uutta perintöä. Elävää perintöä ei siis voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä; sen mukaan voi mennä, Lehto-Vahtera sanoi.

Paikallisen yleisötilaisuuteen kotiseututalo Wårkullassa Loviisan Liljendalissa osallistui noin 30 henkilöä.
MARKO WAHLSTRÖM

Comments

    Salvus tiedottaa

    Ajankohtaisia asioita

    Arkisto

    February 2025
    November 2024
    August 2024
    November 2023
    September 2023
    August 2023
    June 2023
    March 2023
    September 2022
    October 2021
    September 2021
    September 2020
    July 2020
    April 2020
    January 2020
    December 2019
    September 2019
    August 2019
    July 2019
    May 2019
    April 2019
    September 2018
    August 2018
    March 2018
    February 2018
    September 2017
    August 2017

    Kategoriat

    All
    Sähkeet

Picture
Rakennusneuvonta:
​​[email protected]


​​Asiamies:
Marko Wahlström
0400 434 529
​[email protected]
  • ETUSIVU
  • AJANKOHTAISTA
  • RAKENNUSNEUVONTA
  • YHTEYSTIEDOT
  • HALLITUS
  • HISTORIAA
  • PUHEET JA ARTIKKELIT
  • LINKKIVINKIT
  • SÄÄNNÖT
  • SALVUS-PALKINNOT