Eri puolilla Eurooppaa vietetään tällä viikolla jo perinteistä Euroopan Kulttuuriympäristöpäivää. Kulttuuriympäristöpäivien vuositeema on ”Kasvun paikat”.  Koronaviruksesta johtuen monet kaavaillut tapahtumat on tänä vuonna peruutettu tai toteutetaan etänä ja kannanottoina, joilla kiinnitetään huomio kulttuuriympäristömme merkitykseen.

Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvus toteaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kannanotossaan, että kulttuuriympäristömme on monine ulottuvuuksineen meillä ja muualla juurevuuden ja samalla kasvun paikka.

– Samalla tavoin kuin Suomen rikas luonto, myös ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö on osa identiteettiämme. Siinä missä suomalainen samaistuu ympäröivään luontoon, metsistä vesistöihin, niityiltä mereen, hän kokee yhteenkuuluvuutta myös ihmisen toiminnan aikaansaamaan kulttuuriympäristöön peltoaukeamista vanhoihin rakennuksiin, rauhallisesta maaseutumaisemasta harmoniseen kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen.

Salvus korostaa kannanotossaan, että kulttuuriympäristön vaaliminen on yhteinen asia.

– Lähiympäristömme tarjoaa viihtyisyyttä ja mahdollisuuksia kaikenlaiseen kasvuun ja oppimiseen. Kasvaminen luonnossa alkaa usein siemenestä. Samalla tavoin ihminen kehittyy tiedoissa ja taidoissa kotona, päiväkodeissa, oppilaitoksissa. Kirjastot, museot, urheiluareenat, yhdessäolon mahdollistavat fyysiset ja sosiaaliset tilat ovat kasvun paikkoja, joita on kaikki syy kehittää ja edistää.

– Kulttuuriympäristö virikkeineen mahdollistaa meille henkisen kasvun ja vahvan itsetunnon. Kun asenteet ja toimintaperusta ovat oikeita, on moninainen kulttuuriympäristö, sen säilyttäminen ja kehittäminen aina mukana arjen yhteiskunnallisissa ja myös yksittäisten ihmisten ratkaisuissa, Salvus toteaa kannanotossaan.

ITÄ-UUSIMAA Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien järjestämiseen. Kevään ja alkukesän tapahtumien osalta järjestäjien kannattaa jo suunnitella tapahtumien siirtoa syyskaudelle.

Tällä hetkellä on voimassa aluehallintoviraston määräys rajoittaa julkiset kokoontumiset ja yleisötapahtumat maksimissaan kymmeneen henkilöön 13.5. asti. Lisäksi voimassa on suositus perua yli 500 hengen tilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Suomen Kotiseutuliitto suosittelee seuraamaan viranomaisten päivittyviä määräyksiä ja ohjeita.
 
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteisöjen omaa kulttuuriympäristöä ja -perintöä, jonka merkitys korostuu poikkeusaikoina. Toivomme kovasti, että pääsemme yhdessä juhlimaan näitä jossain muodossa loppukesällä ja syksyllä 2020. Loppukesän ja syksyn tapahtumia voi hyvin ilmoittaa kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin, tietoja voi päivittää tarpeen mukaan myöhemmin.
 
Viivettä materiaalien toimituksissa
 
Tapahtumien järjestämistä keväällä rajoittavien toimien lisäksi myös kulttuuriympäristöpäivien materiaalien toimituksiin tulee viivettä Euroopan neuvoston toimitusvaikeuksista johtuen.

– Näillä näkymin pääsemme toimittamaan päivien maksuttomia markkinointimateriaaleja toukokuun lopulta tai kesäkuun alusta alkaen. Kerromme lisää tästä, kun tiedämme tarkemmin. Seuraamme tilannetta ja päivitämme ohjeita viranomaissuositusten mukaan. Päivityksistä tiedotetaan verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, Kotiseutuliitto toteaa tiedotteessaan.
 
Suomen Kotiseutuliitto seuraamaan yleisiä suosituksia ja ohjeita epidemian aikana sekä oman kunnan tai kaupungin tiedotusta.
 

• Ilmoita kulttuuriympäristöpäivien tapahtuma kalenteriin
  
• Ohjeita koronavirukseen varautumiseen Kotiseutuliiton verkkosivuilla
• Ajankohtaista koronaviruksesta THL:n verkkosivuilla
  

ITÄ-UUSIMAA Kuluvana vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla "Kasvun paikat". Lähiympäristömme tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvamiseen.

– Tietoja ja taitoja voi kasvattaa kirjastoissa ja museoissa, kerhoissa ja kursseilla, urheilukentillä ja luontopoluilla tai vain tutustumalla tarkemmin lähiympäristöön. Entiset ja nykyiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä oppimisen ja osaamisen paikkoja. Kasvua versovat myös pihat, puutarhat ja puistot, metsät ja maisemat, kulttuuriympäristöpäiviä maassamme koordinoiva Suomen Kotiseutuliitto tiedottaa.
 
Tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden
 
Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Suomessa joka vuosi satojen kävelykierrosten, työpajojen, näyttelyiden, kylä- ja kaupunginosajuhlien ja retkien muodossa. Tapahtumia järjestävät museot, kirjastot, koulut, nuoriso- ja harrasteseurat ja muut yhdistykset, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita järjestämään omannäköistään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville.
 
Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 7.–13.9., mutta tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden. Suomen tapahtumakalenterin lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com.
 
Keväällä tapahtumajärjestäjille ja sellaisiksi aikoville järjestetään tapahtumahautomot Helsingissä ja Jyväskylässä. Tilaisuuksissa pääsee kehittelemään tapahtumaideoita ja kuulemaan vinkkejä niiden järjestämiseen.
 
Koulut mukaan tutkimaan kulttuuriympäristöjä

Suomen Kotiseutuliiton mukaan Kasvun paikat -teema tarjoaa tilaisuuden viettää kulttuuriympäristöpäivää kouluissa tai koulujen kanssa.

Lasten ja nuorten kanssa voi suunnitella myös ensi syksynä avattavaan Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistumista. Kilpailussa nuoret ympäri Euroopan kertovat tarinoita omasta kulttuuriperinnöstään. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä kulttuuriympäristön vaalijoita ja käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa.
 
Perinnöstä oppiminen yhdistää koko Eurooppaa
 
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, englanniksi European Heritage Days, vietetään joka syksy 50 maassa ympäri Eurooppaa ja vuosittain yli 30 miljoonaa ihmistä osallistuu lähes 80 000 tapahtumaan.
 
Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille Euroopan maille. Tänä vuonna yhteinen teema on "Heritage and Education". Ympäri Euroopan nostetaan esille kulttuuriperinnön merkitys oppimisen, kasvun ja sivistyksen lähteenä.
 
Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.

ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on täydentänyt hallitustaan. Hallituksen uudeksi jäseneksi on valittu askolalainen kulttuurivaikuttaja, Askola-Seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti.

Lisäksi hallituksen uudeksi varajäseneksi on valittu porvoolainen rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen.

Hallitus on nimennyt säätiön uudeksi taloudenhoitajaksi porvoolaisen kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivion.

Hallituksen puheenjohtajana jatkavat maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson. Hallituksen jäsenenä jatkaa museonjohtaja Marina Catani. Varajäseninä ovat johdon konsultti Niklas Eklöf, asianajaja, varatuomari Olavi Kailari ja arkkitehti Erkki Saurama.

Säätiön alaisen Porvoon vanhan kaupungin työryhmän muodostavat Niklas Eklöf (puheenjohtaja), arkkitehti Jukka Kullberg ja Olavi Kailari.

Salvuksen neuvonta-arkkitehtina toimii Erkki Saurama, joka antaa matalan kynnyksen maksutonta puhelinneuvontaa vanhan talon kunnostamiseen liittyvissä asioissa.

Säätiön asiamiehenä toimii tuottaja–toimittaja Marko Wahlström.

PORVOO, HAIKKOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjesti yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeemuseon pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa lauantaina.

Tilaisuuden avasi Salvulsen hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhui Porvoon seudun erittäin rikkaasta kulttuuriympäristöstä ja kaipasi Edelfelt–Vallgren-museota takaisin Holmin taloon Vanhaan-Porvooseen.

Sipoolainen kuvataiteilija Tero Annannolli kertoi ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Hän selvitti miten kulttuurillinen ympäristö vaikutti hänen työskentelyynsä Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa.

– Kun keskittyy tiettyyn ympäristöön, avaa konkreettisesti oven ulkomaailmaan. Aiheet, jotka ovat muhineet pitkään, hakeneet inspiraatiota väreistä ja tuoksuista, lähtevät puhtaina esille. Keski-Euroopassa myös valon määrä on voimakkaampaa kuin Suomessa, jolloin väripaletti menee ihan uusiksi.

Galleristi Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana oli ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Hän kertoi Haikkoon merkityksestä taiteilija Albert Edelfeltin elämässä.

– Hän rakasti naisen kauneutta, joka näkyi viehättävissä pariisittarissa ja myös kansankuvauksissa, jotka hän näki kaikki hyvin kauniina. Kaikki ne maalaukset, jotka syntyivät täällä, hyväksyttiin merkittäviin taidenäyttelyihin. Toisaalta hän maalasi myös herrasväkeä kauniissa vaatteissaan. He olivat Edelfeltin mesenaatteja, joille hän taidettaan möi, Syrjäläinen kertoi.

Tilaisuuden musiikista vastasi pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer. Tapahtuma päättyi hänen esittämäänsä Oskar Merikannon ”Romanssiin.” Holländer esitti myös Jean Sibeliuksen Puu-sarjan "Kuusi", "Koivu" ja "Pihlaja".

Euroopan kulttuuriympäristöpäivää vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Kulttuuriympäristöpäivän kansallinen teema on tänä vuonna ”Viihteen ja taiteen tiloissa”.

Porvoon-tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Tilaisuuden päätteeksi vieraat pääsivät opastetusti tutustumaan Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. MARKO WAHLSTRÖM

Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjestää yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeen pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa (Edelfeltinpolku 3) lauantaina 7.9. kello 16 alkaen.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Eri tilaisuuksissa arvioidaan olevan osallistujia noin 30 miljoonaa. Kulttuuriympäristöpäivien kansallinen teema on ”Viihteen ja taiteen tiloissa”.

Euroopan Kulttuurympäristöpäivien Salvus-tapahtumassa kuvataiteilija Tero Annannolli kertoo ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Annanolli on työskennellyt muun muassa Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa. Hänen teoksiaan on esillä myös Villa Albertin ensinäyttelyssä.

Galleristi, toimitusjohtaja Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana on ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Tilaisuuden avauspuheenvuoron käyttää Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhuu aiheesta ”Kulttuuri tarvitsee tilansa”.

Tapahtumassa musiikista vastaa pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer.

– Olen kovin tyytyväinen ja iloinen, kun Albert Edelfeltin ateljeemuseo ja uudenuutukainen Villa Albert saatiin tapahtumapaikaksi. Uskon, että tilaisuutemme tarjoaa porvoolaisille hyvän mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi kulttuuriympäristöteeman ja taiteen äärelle. Yhteistyö Albert Edelfelt säätiön asiamiehen Hanna Kaarina Syrjäläisen kanssa on sujunut mainiosti ja me molemmat uskomme, että yleisö löytää tiensä Haikkooseen, Salvuksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoo.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tilaisuuden jälkeen yleisöllä on tilaisuus opastettuna tutustua Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lue lisää:
www.kulttuuriymparistopaivat.fi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema on houkutellut esille laajan joukon toimijoita, jotka esittelevät kotikulmiensa rakennusperintöä ja ympäristökohteita taiteen ja viihteen vinkkelistä.
 
Viihteen ja taiteen tilat ovat poikkeuksellisen näkyvästi esillä Suomessa kuluvana vuonna, kun sadat tapahtumat ja kymmenet tuhannet kävijät osallistuvat teemalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivien juhlintaan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja sen kulttuuria kohtaan innostaa: eri puolilta Suomea ohjelmistoon on ilmoitettu jo lähes 1 000 osatapahtumaa.
 
Samalla teemalla kulttuuriperintöä juhlitaan peräti 50 Euroopan maassa kymmenin tuhansin tapahtumin. Taustalla on Euroopan neuvoston ja komission suurin ja vanhin kulttuuriohjelma, European Heritage Days, Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.
 
– Tämä ohjelma on loistava tilaisuus kansalaisille tuntea yhteyttä omaan kulttuuriperintöönsä. Tapahtumat myös ylläpitävät innostusta, jonka vuonna 2018 vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi herätti, EU:n kulttuurikomissaari Tibor Navracsics kiitteli European Heritage Days -ohjelmaa elokuussa.
 
Kulttuuriympäristöjä juhlitaan paikallisesti koko Euroopassa
 
Viihteen ja taiteen tiloissa -teeman tapahtumat nostavat esiin muun muassa elokuvien ja teattereiden perintöä, kuvataiteen eri puolia sekä seurantalojen iltamia ja maamme musiikkiperinnettä. Viihteen ja taiteen eri lajeihin ja niiden erilaisiin estradeihin tutustutaan lukuisilla kävelykierroksilla, näyttelyissä, avoimien ovien tapahtumissa, keskustelutilaisuuksissa ja tapahtumapäivissä.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja kaikkialla Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Arts and Entertainment.

Suomessa vietetään Euroopan kulttuuriympäristöpäivien erityistä teemaviikkoa 2.–8.9, ja suuri osa tapahtumista painottuu teemaviikolle. Vuositeemaa on kuitenkin nostettu esille runsain tapahtumin jo aiemmin tänä vuonna, ja tapahtumia riittää joulukuulle saakka.
 
Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
 
Lue lisää:
www.kulttuuriymparistopaivat.fi
www.europeanheritagedays.com
Facebook: www.facebook.com/EHDFinland
Twitter: @HeritageDaysFI

Euroopan unionin aloitteesta viime vuonna vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi kannusti yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa.

Tavoitteena oli korostaa kulttuuriperinnön merkitystä tulevaisuuden voimavarana sekä kulttuuriperintöä investointina tulevaisuuteen. Suomen tapahtumissa painotettiin osallisuutta ja tuettiin rahallisesti hankkeita, jotka lisäävät ihmisten osallistumista kulttuuriperintötoimintaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa sitä koskeviin asioihin.

Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastasi Museovirasto.

Teemavuosi loi uutta toimintaa

Tuore raportti kertoo, että koko Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia järjestettiin yli 23 000 ja niihin osallistui karkeasti arvioiden 11,7 miljoonaa ihmistä. Suomessakin teemavuoden keskeisintä antia olivat yli 320 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Ilman vahvaa kansalaisyhteiskunnan ja yhdessä tekemisen perinnettä tämä ei olisi ollut mahdollista. Suurin kiitos vuoden onnistumisesta kuuluukin näiden tapahtumien tekijöille.

Teemavuoden tavoitteena oli luoda uutta ja jatkuvaa toimintaa. Tässä onnistuttiin: kolmannes Suomessa järjestetyistä tapahtumista oli uusia ja ilmoitti jatkoa seuraavan myös teemavuoden jälkeen.

Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä eri aiheisia teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Teemavuosien tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä ja ajankohtaisia aihekokonaisuuksia ja virittää keskustelua niistä EU-jäsenmaissa ja maiden välillä. Kulttuuriperintö nousi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa teemavuoden aiheeksi.

Keskustelu kulttuuriperinnöstä on yhä ajankohtaisempaa

Euroopan unionin tasolla vuotta pidetään menestyksenä, ja komissio on sitoutunut lukuisiin jatkotoimiin. Komissio kannustaa jäsenmaita laatimaan omia kulttuuriperinnön kansallisia strategioitaan.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan sisältyvä valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia voi viedä teemavuoden perintöä eteenpäin, ja se on oiva osoitus Suomen aktiivisuudesta myös meneillään olevaa EU-puheenjohtajuuskautta ajatellen.

Keskustelu kulttuuriperinnöstä, eurooppalaisuudesta ja arvoista on koko ajan ajankohtaisempaa. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan (European Heritage Label). Ohjelmaan liittyminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden jatkaa arvokeskustelua ja tuoda siihen uusia näkökulmia.

Tutustu loppuraporttiin: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/teemavuoden-loppuraportti