![]() Palkinnon luovuttivat Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (vas.) ja varapuheenjohtaja, viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (oik.). Postimäen Kannatusyhdistyksen puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafsson (kesk.). Kuva: Marko Wahlström PORVOO, ILOLA Ensimmäinen Salvuksen Kulttuuriympäristöpalkinto on myönnetty Postbacken-Postimäelle ja sen Kannatusyhdistykselle itäuusmaalaisen kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä. Palkinto luovutettiin Postimäellä maanantaina 11.10.
Palkinnon luovuttivat Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtaja, viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson. Postimäen Kannatusyhdistyksen puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafsson. Puheenjohtaja Kajaste toivoo palkinnon kunniakirjoineen olevan sen saajille kannustus hyvään huomiseen ja jatkuvaan jaksamiseen kulttuuriympäristöä vaalittaessa ja toimintaa kehitettäessä. Palkitsemispuheessaan Kimmo Kajaste totesi, että Postimäki on alueena ainutlaatuinen, kunnostettu, restauroitu, remontoitu mäkitupalaisrakennusten muodostama kokonaisuus. Postimäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. – Täällä on pitkään panostettu elävän kulttuuriympäristön luomiseen, sen museaaliseen säilyttämiseen ja samalla kävijälle henkisesti ja toiminnallisestikin virikkeiden, muistojen antamiseen, Kajaste sanoi. Hän totesi myös, ettei Postimäellä ole kyse vain rakennusperinnön vaalimisesta tai museotoimista, vaan monenlaisesta Postimäen kulttuuritoiminnasta. Mainiona lisänä ovat perinteiset kesäteatterinäytökset, nyttemmin myös oma Areena-teatteri, käsityöpäivät, kyläjuhlat, yhteislaulutilaisuudet ja lastenpäivät kuuluvat nekin tapahtumiin, joista Postimäki muistetaan. – Kesäisin Postimäki on elävä, toimintaa sykkivä kulttuurikokonaisuus, jossa kunnioitetaan vanhaa rakennuskantaa, tarjotaan elämyksiä ja myös kaikkien vuokrattavissa olevia tiloja uniikissa ympäristössä, huomautti Kajaste painottaen samalla, että Postimäellä todella kannattaa käydä. >> Kimmo Kajasteen puheen palkinnon luovutustilaisuudessa voi lukea tästä ![]() Tänä vuonna kulttuuriympäristöpäivien vuositeema kannustaa ylittämään rajoja monin tavoin. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Kuvassa Loviisanjokea Garnisonin kaupunginosassa, jossa joki on osa rakennettua kulttuuri- ja luontopolkua. Kuva: Marko Wahlström ITÄ-UUSIMAA Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään 50 eri maassa, Suomessa erityisesti 6.–12.9.2021. Suomessa kulttuuriympäristöpäivien teema on ”Rajaton ja avoin”.
Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus painottaakin päivien kannanotossaan jokaisen mahdollisuuksia pitää mielensä avoinna ja kokea kaikkien saavutettavissa oleva kulttuuriympäristönsä omalla tavallaan. – Itäinen Uusimaa on kulttuuriympäristöltään rikas ja omaleimainen. Kulttuuriympäristömme on kokonaisuus, jonka vaaliminen ja ylläpito on arvokasta. Sen pysyvyys, arvo ja viihtyisyys syntyvät ihmisten toimista. Kulttuuriperintömme on hyvinvoinnin lähde ja myös jokaisen ihmisen, kunnan ja yhteisön voimavara. Sukupolvien myötä syntynyt kulttuuriympäristö on identiteettimme osa ja perusta lisäten samalla yhteenkuuluvuutta. Lähiympäristön arvo ja merkitys on hyvä oivaltaa. Me elämme siinä. – Yhteisen kulttuuriympäristömme hyvä hoito tukee myös kestävän kehityksen tavoitteita ja vähentää ilmastokuormaa. Oman ympäristön eriaikaisten ja erilaisten kerrostumien hoito on suojelua. Sillä edistetään rakennusten, ympäristön, maiseman ja muinaismuistojen säilymistä ja varmistetaan kulttuuriympäristön säilyminen jälkipolville. Kulttuuriympäristöohjelmat kuntiin Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on pitkään ja toistuvasti esittänyt, että itäisellä Uudellamaalla kukin kunta laatisi oman kuntakohtaisen kulttuuriympäristöohjelman. – Kulttuuriympäristön suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen lisäävät alueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä, toteuttavat kestävää kehitystä sekä ylläpitävät kansallisomaisuuden arvoa. Kulttuuriympäristö on merkittävä kulttuurinen, taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen voimavara, elinvoimatekijä ja uuden toiminnan mahdollistaja. – Huolella ja eri yhteistyötahojen kanssa laadittu, inventointeihin perustuva kuntakohtainen kulttuuriympäristöohjelma on mainio tuki kaavoitukselle ja päätöksenteolle. Se luo hyvän lähtökohdan myös järjestelmälliselle varain käytölle sekä luonnollisesti rakennusperinnön, kulttuurimaisemien ja muinaisjäännösten hoidolle. >> Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä voi lukea lisää tästä
ITÄ-UUSIMAA Kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteistä kulttuuriperintöä monenlaisilla paikallisten järjestäjien tapahtumilla. Tänä vuonna kulttuuriperintöä esitellään myös lukuisin verkkonäyttelyin, omatoimitapahtumin ja kampanjoin, joihin kuka vain voi ottaa osaa, mistä päin tahansa.
Kulttuuriperintöön voi tutustua myös etsimällä omalta lähiseudulta kiinnostava kohde ja vierailemalla siellä oman porukan kesken. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna 6.–12. syyskuuta. Ovet auki kulttuuriperintöön – lähellä, verkossa ja omatoimisesti Tänä vuonna kansallisen Rajaton ja avoin -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä ylitetään rajoja ja tutustutaan avoimesti kulttuuriperintöön – niin pienimuotoisissa lähitapahtumissa, verkossa kuin omatoimisesti. Rakennusperintöön tutustaan avointen ovien tapahtumissa, kävelykierroksilla ylitetään aikakausia tutustuen paikalliseen historiaan ja verkossa avataan kulttuuriperintöä eri näkökulmista. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät tarjoaa myös hyvän tilaisuuden tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Etsi kiinnostava kohde lähistöltä ja suuntaa sinne retkeilemään – retkitunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät. Kulttuuriympäristöjä juhlitaan ympäri Euroopan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien viettoon, englanniksi European Heritage Days, osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla "Inclusive Heritage - Heritage for Everybody". Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomen runsaat tapahtumat saavat kansallisen tapahtumakalenterin lisäksi Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen museoliitto ja ympäristöministeriö. >> Päivän kaikki tapahtumat löytyvät täältä >> Kulttuuriympäristöpäivien verkkosivut löytyvät tästä >> Kulttuuriympäristöpäivien kansainväliselle sivustolle pääsee tästä PORVOO Porvoon museon vt. museonjohtajana, kokoelmapäällikkönä työskentelevä Juha Jämbäck on kutsuttu Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen uudeksi jäseneksi.
Jämbäck nimettiin hallituksesta eronneen Marina Catanin tilalle. Porvoon museon johtajana toiminut Catani jätti tehtävänsä museonjohtajana viime kesäkuussa. Salvus-säätiön hallituksessa puheenjohtajana jatkaa maakuntaneuvos Kimmo Kajaste, varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson, taloudenhoitajana kiinteistönvälittäjä LKV, KTM Antti Soivio ja jäsenenä Askola-seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti. Hallituksen varajäseninä toimivat asianajaja, varatuomari Olavi Kailari, arkkitehti Kai Andersson, johdon konsultti NIklas Eklöf, rakennustutkija, FM Kirsi Toivonen ja tuottaja–toimittaja Marko Wahlström. Eri puolilla Eurooppaa vietetään tällä viikolla jo perinteistä Euroopan Kulttuuriympäristöpäivää. Kulttuuriympäristöpäivien vuositeema on ”Kasvun paikat”. Koronaviruksesta johtuen monet kaavaillut tapahtumat on tänä vuonna peruutettu tai toteutetaan etänä ja kannanottoina, joilla kiinnitetään huomio kulttuuriympäristömme merkitykseen.
Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvus toteaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kannanotossaan, että kulttuuriympäristömme on monine ulottuvuuksineen meillä ja muualla juurevuuden ja samalla kasvun paikka. – Samalla tavoin kuin Suomen rikas luonto, myös ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö on osa identiteettiämme. Siinä missä suomalainen samaistuu ympäröivään luontoon, metsistä vesistöihin, niityiltä mereen, hän kokee yhteenkuuluvuutta myös ihmisen toiminnan aikaansaamaan kulttuuriympäristöön peltoaukeamista vanhoihin rakennuksiin, rauhallisesta maaseutumaisemasta harmoniseen kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen. Salvus korostaa kannanotossaan, että kulttuuriympäristön vaaliminen on yhteinen asia. – Lähiympäristömme tarjoaa viihtyisyyttä ja mahdollisuuksia kaikenlaiseen kasvuun ja oppimiseen. Kasvaminen luonnossa alkaa usein siemenestä. Samalla tavoin ihminen kehittyy tiedoissa ja taidoissa kotona, päiväkodeissa, oppilaitoksissa. Kirjastot, museot, urheiluareenat, yhdessäolon mahdollistavat fyysiset ja sosiaaliset tilat ovat kasvun paikkoja, joita on kaikki syy kehittää ja edistää. – Kulttuuriympäristö virikkeineen mahdollistaa meille henkisen kasvun ja vahvan itsetunnon. Kun asenteet ja toimintaperusta ovat oikeita, on moninainen kulttuuriympäristö, sen säilyttäminen ja kehittäminen aina mukana arjen yhteiskunnallisissa ja myös yksittäisten ihmisten ratkaisuissa, Salvus toteaa kannanotossaan. ![]() Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallitus on kutsunut Loviisassa toimivan arkkitehti Kai Anderssonin säätiön uudeksi rakennusneuvojaksi. Andersson on nimitetty samalla myös säätiön hallituksen varajäseneksi. Hänen edeltäjänsä tehtävässä oli porvoolainen arkkitehti Erkki Saurama. Kulttuuriympäristöjä arvostava Kai Andersson on ammatissaan toiminut muun muassa erityisen paljon Loviisan vanhaan kaupunkiin liittyvissä projekteissa. Salvuksen uusi rakennusneuvoja Kai Andersson antaa ilmaista rakennusperinnön vaalimiseen ja korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa koko itäisen Uudenmaan alueella puhelimitse numerossa 040 534 1894. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksessa toimivat puheenjohtajana maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varalla asianajaja, varatuomari Olavi Kailari), varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (Kai Andersson), museonjohtaja Marina Catani (rakennustutkija Kirsi Toivonen), kiinteistönvälittäjä LKV, KTM Antti Soivio (johdon konsultti Niklas Eklöf) ja kulttuurivaikuttaja Asko Jäntti (tuottaja–toimittaja Marko Wahlström). Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Säätiön tarkoituksena on säädekirjansa mukaisesti ”toimia Itä-Uudellamaalla kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi, kohentamiseksi sekä rakennus- ja miljöösuojelun edistämiseksi.” ITÄ-UUSIMAA Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien järjestämiseen. Kevään ja alkukesän tapahtumien osalta järjestäjien kannattaa jo suunnitella tapahtumien siirtoa syyskaudelle.
Tällä hetkellä on voimassa aluehallintoviraston määräys rajoittaa julkiset kokoontumiset ja yleisötapahtumat maksimissaan kymmeneen henkilöön 13.5. asti. Lisäksi voimassa on suositus perua yli 500 hengen tilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Suomen Kotiseutuliitto suosittelee seuraamaan viranomaisten päivittyviä määräyksiä ja ohjeita. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteisöjen omaa kulttuuriympäristöä ja -perintöä, jonka merkitys korostuu poikkeusaikoina. Toivomme kovasti, että pääsemme yhdessä juhlimaan näitä jossain muodossa loppukesällä ja syksyllä 2020. Loppukesän ja syksyn tapahtumia voi hyvin ilmoittaa kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin, tietoja voi päivittää tarpeen mukaan myöhemmin. Viivettä materiaalien toimituksissa Tapahtumien järjestämistä keväällä rajoittavien toimien lisäksi myös kulttuuriympäristöpäivien materiaalien toimituksiin tulee viivettä Euroopan neuvoston toimitusvaikeuksista johtuen. – Näillä näkymin pääsemme toimittamaan päivien maksuttomia markkinointimateriaaleja toukokuun lopulta tai kesäkuun alusta alkaen. Kerromme lisää tästä, kun tiedämme tarkemmin. Seuraamme tilannetta ja päivitämme ohjeita viranomaissuositusten mukaan. Päivityksistä tiedotetaan verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, Kotiseutuliitto toteaa tiedotteessaan. Suomen Kotiseutuliitto seuraamaan yleisiä suosituksia ja ohjeita epidemian aikana sekä oman kunnan tai kaupungin tiedotusta. ITÄ-UUSIMAA Kuluvana vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla "Kasvun paikat". Lähiympäristömme tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen ja kasvamiseen.
– Tietoja ja taitoja voi kasvattaa kirjastoissa ja museoissa, kerhoissa ja kursseilla, urheilukentillä ja luontopoluilla tai vain tutustumalla tarkemmin lähiympäristöön. Entiset ja nykyiset päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä oppimisen ja osaamisen paikkoja. Kasvua versovat myös pihat, puutarhat ja puistot, metsät ja maisemat, kulttuuriympäristöpäiviä maassamme koordinoiva Suomen Kotiseutuliitto tiedottaa. Tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Suomessa joka vuosi satojen kävelykierrosten, työpajojen, näyttelyiden, kylä- ja kaupunginosajuhlien ja retkien muodossa. Tapahtumia järjestävät museot, kirjastot, koulut, nuoriso- ja harrasteseurat ja muut yhdistykset, kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita järjestämään omannäköistään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville. Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 7.–13.9., mutta tapahtumia voi järjestää ympäri vuoden. Suomen tapahtumakalenterin lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com. Keväällä tapahtumajärjestäjille ja sellaisiksi aikoville järjestetään tapahtumahautomot Helsingissä ja Jyväskylässä. Tilaisuuksissa pääsee kehittelemään tapahtumaideoita ja kuulemaan vinkkejä niiden järjestämiseen. Koulut mukaan tutkimaan kulttuuriympäristöjä Suomen Kotiseutuliiton mukaan Kasvun paikat -teema tarjoaa tilaisuuden viettää kulttuuriympäristöpäivää kouluissa tai koulujen kanssa. Lasten ja nuorten kanssa voi suunnitella myös ensi syksynä avattavaan Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistumista. Kilpailussa nuoret ympäri Euroopan kertovat tarinoita omasta kulttuuriperinnöstään. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä kulttuuriympäristön vaalijoita ja käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa. Perinnöstä oppiminen yhdistää koko Eurooppaa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä, englanniksi European Heritage Days, vietetään joka syksy 50 maassa ympäri Eurooppaa ja vuosittain yli 30 miljoonaa ihmistä osallistuu lähes 80 000 tapahtumaan. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille Euroopan maille. Tänä vuonna yhteinen teema on "Heritage and Education". Ympäri Euroopan nostetaan esille kulttuuriperinnön merkitys oppimisen, kasvun ja sivistyksen lähteenä. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on täydentänyt hallitustaan. Hallituksen uudeksi jäseneksi on valittu askolalainen kulttuurivaikuttaja, Askola-Seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti.
Lisäksi hallituksen uudeksi varajäseneksi on valittu porvoolainen rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen. Hallitus on nimennyt säätiön uudeksi taloudenhoitajaksi porvoolaisen kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivion. Hallituksen puheenjohtajana jatkavat maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson. Hallituksen jäsenenä jatkaa museonjohtaja Marina Catani. Varajäseninä ovat johdon konsultti Niklas Eklöf, asianajaja, varatuomari Olavi Kailari ja arkkitehti Erkki Saurama. Säätiön alaisen Porvoon vanhan kaupungin työryhmän muodostavat Niklas Eklöf (puheenjohtaja), arkkitehti Jukka Kullberg ja Olavi Kailari. Salvuksen neuvonta-arkkitehtina toimii Erkki Saurama, joka antaa matalan kynnyksen maksutonta puhelinneuvontaa vanhan talon kunnostamiseen liittyvissä asioissa. Säätiön asiamiehenä toimii tuottaja–toimittaja Marko Wahlström. ![]() PORVOO, HAIKKOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjesti yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeemuseon pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa lauantaina. Tilaisuuden avasi Salvulsen hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhui Porvoon seudun erittäin rikkaasta kulttuuriympäristöstä ja kaipasi Edelfelt–Vallgren-museota takaisin Holmin taloon Vanhaan-Porvooseen. Sipoolainen kuvataiteilija Tero Annannolli kertoi ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Hän selvitti miten kulttuurillinen ympäristö vaikutti hänen työskentelyynsä Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa. – Kun keskittyy tiettyyn ympäristöön, avaa konkreettisesti oven ulkomaailmaan. Aiheet, jotka ovat muhineet pitkään, hakeneet inspiraatiota väreistä ja tuoksuista, lähtevät puhtaina esille. Keski-Euroopassa myös valon määrä on voimakkaampaa kuin Suomessa, jolloin väripaletti menee ihan uusiksi. Galleristi Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana oli ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Hän kertoi Haikkoon merkityksestä taiteilija Albert Edelfeltin elämässä. – Hän rakasti naisen kauneutta, joka näkyi viehättävissä pariisittarissa ja myös kansankuvauksissa, jotka hän näki kaikki hyvin kauniina. Kaikki ne maalaukset, jotka syntyivät täällä, hyväksyttiin merkittäviin taidenäyttelyihin. Toisaalta hän maalasi myös herrasväkeä kauniissa vaatteissaan. He olivat Edelfeltin mesenaatteja, joille hän taidettaan möi, Syrjäläinen kertoi. Tilaisuuden musiikista vastasi pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer. Tapahtuma päättyi hänen esittämäänsä Oskar Merikannon ”Romanssiin.” Holländer esitti myös Jean Sibeliuksen Puu-sarjan "Kuusi", "Koivu" ja "Pihlaja". Euroopan kulttuuriympäristöpäivää vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Kulttuuriympäristöpäivän kansallinen teema on tänä vuonna ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Porvoon-tilaisuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Tilaisuuden päätteeksi vieraat pääsivät opastetusti tutustumaan Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. MARKO WAHLSTRÖM Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus järjestää yhteistyössä Albert Edelfeltin säätiön kanssa Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien tilaisuuden Albert Edelfeltin ateljeen pihapiiriin kesällä valmistuneessa uudessa näyttelytilassa Villa Albertissa (Edelfeltinpolku 3) lauantaina 7.9. kello 16 alkaen.
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään eri puolilla Eurooppaa 50 maassa 2.–8.9. välisenä aikana. Eri tilaisuuksissa arvioidaan olevan osallistujia noin 30 miljoonaa. Kulttuuriympäristöpäivien kansallinen teema on ”Viihteen ja taiteen tiloissa”. Euroopan Kulttuurympäristöpäivien Salvus-tapahtumassa kuvataiteilija Tero Annannolli kertoo ympäristön merkityksestä kuvataiteessa. Annanolli on työskennellyt muun muassa Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa. Hänen teoksiaan on esillä myös Villa Albertin ensinäyttelyssä. Galleristi, toimitusjohtaja Hanna Kaarina Syrjäläisen puheenvuoron teemana on ”Haikko – Albert Edelfeltin rakas kesäkoti”. Tilaisuuden avauspuheenvuoron käyttää Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste. Hän puhuu aiheesta ”Kulttuuri tarvitsee tilansa”. Tapahtumassa musiikista vastaa pianisti, Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Anu Holländer. – Olen kovin tyytyväinen ja iloinen, kun Albert Edelfeltin ateljeemuseo ja uudenuutukainen Villa Albert saatiin tapahtumapaikaksi. Uskon, että tilaisuutemme tarjoaa porvoolaisille hyvän mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi kulttuuriympäristöteeman ja taiteen äärelle. Yhteistyö Albert Edelfelt säätiön asiamiehen Hanna Kaarina Syrjäläisen kanssa on sujunut mainiosti ja me molemmat uskomme, että yleisö löytää tiensä Haikkooseen, Salvuksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoo. Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tilaisuuden jälkeen yleisöllä on tilaisuus opastettuna tutustua Albert Edelfeltin ateljeemuseoon. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema on houkutellut esille laajan joukon toimijoita, jotka esittelevät kotikulmiensa rakennusperintöä ja ympäristökohteita taiteen ja viihteen vinkkelistä.
Viihteen ja taiteen tilat ovat poikkeuksellisen näkyvästi esillä Suomessa kuluvana vuonna, kun sadat tapahtumat ja kymmenet tuhannet kävijät osallistuvat teemalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivien juhlintaan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja sen kulttuuria kohtaan innostaa: eri puolilta Suomea ohjelmistoon on ilmoitettu jo lähes 1 000 osatapahtumaa. Samalla teemalla kulttuuriperintöä juhlitaan peräti 50 Euroopan maassa kymmenin tuhansin tapahtumin. Taustalla on Euroopan neuvoston ja komission suurin ja vanhin kulttuuriohjelma, European Heritage Days, Suomessa Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. – Tämä ohjelma on loistava tilaisuus kansalaisille tuntea yhteyttä omaan kulttuuriperintöönsä. Tapahtumat myös ylläpitävät innostusta, jonka vuonna 2018 vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi herätti, EU:n kulttuurikomissaari Tibor Navracsics kiitteli European Heritage Days -ohjelmaa elokuussa. Kulttuuriympäristöjä juhlitaan paikallisesti koko Euroopassa Viihteen ja taiteen tiloissa -teeman tapahtumat nostavat esiin muun muassa elokuvien ja teattereiden perintöä, kuvataiteen eri puolia sekä seurantalojen iltamia ja maamme musiikkiperinnettä. Viihteen ja taiteen eri lajeihin ja niiden erilaisiin estradeihin tutustutaan lukuisilla kävelykierroksilla, näyttelyissä, avoimien ovien tapahtumissa, keskustelutilaisuuksissa ja tapahtumapäivissä. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja kaikkialla Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Arts and Entertainment. Suomessa vietetään Euroopan kulttuuriympäristöpäivien erityistä teemaviikkoa 2.–8.9, ja suuri osa tapahtumista painottuu teemaviikolle. Vuositeemaa on kuitenkin nostettu esille runsain tapahtumin jo aiemmin tänä vuonna, ja tapahtumia riittää joulukuulle saakka. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Lue lisää: www.kulttuuriymparistopaivat.fi www.europeanheritagedays.com Facebook: www.facebook.com/EHDFinland Twitter: @HeritageDaysFI Euroopan unionin aloitteesta viime vuonna vietetty Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi kannusti yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa.
Tavoitteena oli korostaa kulttuuriperinnön merkitystä tulevaisuuden voimavarana sekä kulttuuriperintöä investointina tulevaisuuteen. Suomen tapahtumissa painotettiin osallisuutta ja tuettiin rahallisesti hankkeita, jotka lisäävät ihmisten osallistumista kulttuuriperintötoimintaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa sitä koskeviin asioihin. Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastasi Museovirasto. Teemavuosi loi uutta toimintaa Tuore raportti kertoo, että koko Euroopassa kulttuuriperinnön teemavuoden tapahtumia järjestettiin yli 23 000 ja niihin osallistui karkeasti arvioiden 11,7 miljoonaa ihmistä. Suomessakin teemavuoden keskeisintä antia olivat yli 320 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Ilman vahvaa kansalaisyhteiskunnan ja yhdessä tekemisen perinnettä tämä ei olisi ollut mahdollista. Suurin kiitos vuoden onnistumisesta kuuluukin näiden tapahtumien tekijöille. Teemavuoden tavoitteena oli luoda uutta ja jatkuvaa toimintaa. Tässä onnistuttiin: kolmannes Suomessa järjestetyistä tapahtumista oli uusia ja ilmoitti jatkoa seuraavan myös teemavuoden jälkeen. Euroopan unionin aloitteesta vietettäviä eri aiheisia teemavuosia on järjestetty 1980-luvulta lähtien. Teemavuosien tarkoituksena on nostaa esiin keskeisiä ja ajankohtaisia aihekokonaisuuksia ja virittää keskustelua niistä EU-jäsenmaissa ja maiden välillä. Kulttuuriperintö nousi vuonna 2018 ensimmäistä kertaa teemavuoden aiheeksi. Keskustelu kulttuuriperinnöstä on yhä ajankohtaisempaa Euroopan unionin tasolla vuotta pidetään menestyksenä, ja komissio on sitoutunut lukuisiin jatkotoimiin. Komissio kannustaa jäsenmaita laatimaan omia kulttuuriperinnön kansallisia strategioitaan. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan sisältyvä valtioneuvoston kulttuuriperintöstrategia voi viedä teemavuoden perintöä eteenpäin, ja se on oiva osoitus Suomen aktiivisuudesta myös meneillään olevaa EU-puheenjohtajuuskautta ajatellen. Keskustelu kulttuuriperinnöstä, eurooppalaisuudesta ja arvoista on koko ajan ajankohtaisempaa. Suomi liittyi teemavuoden aikana Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus -ohjelmaan (European Heritage Label). Ohjelmaan liittyminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden jatkaa arvokeskustelua ja tuoda siihen uusia näkökulmia. Tutustu loppuraporttiin: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/teemavuoden-loppuraportti Toista kertaa koko Euroopan laajuisena järjestetyssä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret kertoivat omia tarinoitaan viihteestä ja taiteesta. Suomen osakilpailussa tuomaristo valitsi viisi parasta työtä sekä alle 12-vuotiaiden että 12–18-vuotiaiden kilpailusarjassa. Näiden kymmenen kilpailutyön tekijät ovat Iistä, Kauhajoelta, Lahdesta, Paimiosta, Paraisilta, Porista ja Tammelasta.
Kulttuuriympäristön tekijät on osa eurooppalaista European Heritage Makers Week -kokonaisuutta. Suomen kilpailun 12–18-vuotiaiden sarjan viisi palkittua työtä lähetetään finaaliin, kisaamaan koko European Heritage Makers Week -tapahtuman palkinnoista. Nuorten näkökulmia kulttuuriperintöön ja taiteeseen Suomen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun saapui tänä vuonna kilpailutöitä maalauksista videoihin ja näytelmistä sisustussuunnitelmiin. Tuomaristoa ilahdutti kilpailutöistä upeasti välittyneet lasten ja nuorten omat näkökulmat, kokemukset ja ajatukset elinympäristöstään. Porista kymmenen parhaan työn joukkoon valikoitui peräti kolme työtä, jotka käsittelivät taiteen keinoin elämän peruskysymyksiä ja taiteen välittämiä tunteita. Kauhajokelainen Nora puolestaan pohtii työssään eurooppalaista kulttuuriperintöä elokuvan kautta ja paraislainen Minea nostaa esiin tyttöjen oikeudet oman huoneen sisustuksen kautta. Raati arvosti myös kilpailutöistä välittyvää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Äänekoskelaisen Sumiaisten koulun töissä esitellään Grimmin saduista tehtyä näytelmäprojektia ja tammelalaisen Maahisen päiväkodin työssä lapset rokkaavat Mummo-Rockin tahtiin. Sekä 12–18 -vuotiaiden kilpailusarjan, että alle 12-vuotiaiden sarjan viisi parasta palkitaan kirjakaupan lahjakortilla. Kansainvälinen tuomaristo valitsee kesän aikana kaikkien maiden European Heritage Makers Week -kokonaisuuteen osallistuneista töistä kymmenen inspiroivinta kuvaa tarinoineen ja kutsuu niiden tekijät syksyllä Strasbourgiin palkintomatkalle. Eurooppalainen kilpailu on lähtöisin Suomesta Kulttuuriympäristön tekijät on lasten ja nuorten kilpailu, joka kannustaa havainnoimaan, tutkimaan ja arvioimaan omaa lähiympäristöä. Suomessa kilpailu on järjestetty vuodesta 2013 ja viime vuonna se järjestettiin ensimmäisen kerran Euroopan laajuisena. Kilpailun on kehittänyt Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, johon kuuluvat Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Opetushallitus, Museovirasto ja ympäristöministeriö. Kilpailu on osa European Heritage Days -tapahtumakokonaisuutta, jota vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta 50 maassa. Päivien paikallisiin tapahtumiin osallistuu vuosittain 30 miljoonaa ihmistä. Suomessa päiviä juhlitaan nimellä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Tarkoituksena on lisätä kulttuuriympäristön arvostusta. Suomessa juhlitaan vuonna 2019 sadoin tapahtumin teemalla Viihteen ja taiteen tiloissa. Suomen tuomariston valitsemat kymmenen parasta 12–18-vuotiaat: • ”From Seed to Mold”/Jenna, 17 vuotta, Pori, Satakunta • ”Gladiator and the Colosseum”/Nora, 17 vuotta, Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa • Maalaus”/Karoliina, 17 vuotta, Pori, Satakunta • ”Minun huone”/Minea, 12 vuotta, Parainen, Varsinais-Suomi • ”Tunne taiteessa”/Inka, 17 vuotta, Pori, Satakunta Alle 12-vuotiaat: • ”Mummo-Rock”/Ryhmä Korennot, Päiväkoti Maahiset, Tammela, Kanta-Häme • ”Paras teatterinäytelmä”/Ahti, 9 vuotta, Paimio, Varsinais-Suomi • ”Ronja Ryövärintytär”/Iita, 11 vuotta, Ii, Pohjois-Pohjanmaa • ”Uljas räätäli ja muita Grimmin satuja”/Näytelmätyöryhmä, Sumiaisten koulu, Äänekoski, Keski-Suomi • ”Ulkoilumaastot”/Sulo, 11 vuotta, Lahti, Päijät-Häme Lue lisää: Euroopan kulttuuriympäristöpäivät: www.kulttuuriymparistopaivat.fi European Heritage Makers Week: www.europeanheritagedays.com/European-Heritage-Makers-Week Suomen kilpailutyöt: bit.ly/HeritageMakersFi, välilehdellä Visitor Book. Twitter: @HeritageDaysFI Facebook: www.facebook.com/EHDFinland Viihteen ja taiteen tiloissa on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa kuluvana vuonna. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa pitkin vuotta.
Viihteen ja taiteen teemavuoden tapahtumat esittelevät taiteen ja viihteen tiloja, niiden eri muotoja, tekemista ja kokemista. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia järjestävät museot, koulut, yhdistykset, seurantalot ja monet muut tahot ympäri Suomen. Kulttuuriperintöä juhlitaan ympäri Euroopan Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 maassa. Vaihtuvat vuositeemat nostavat esiin kulttuuriperinnön eri osa-alueita. Kuluvana vuonna Euroopassa juhlitaan teemalla Arts and Entertainment. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.–8.9, mutta tapahtumia voi järjestää pitkin vuotta. Lue lisää: • www.kulttuuriymparistopaivat.fi • www.europeanheritagedays.com • Facebook: www.facebook.com/EHDFinland • Twitter: @HeritageDaysFI #kulttuuriympäristöpäivät #altistukohtaamisille #viihteenjataiteentiloissa #EHDs Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallitus on valinnut tuottaja–toimittaja
Marko Wahlströmin Salvus-säätiön uudeksi asiamieheksi. – Wahlström on osoittautunut työssään kulttuuriympäristöä ja luontoa arvostavaksi journalistiksi, jolla viestinnällisten taitojen lisäksi on myös järjestöllistä kokemusta, hallitus perustelee valintaa. Salvuksen asiamiehenä hän keskittyy säätiön hallinnointiin ja yhteistyössä hallituksen kanssa toiminnan kehittämiseen. Wahlström on valittu myös säätiön hallituksen varajäseneksi. Salvuksen neuvonta-arkkitehtinä jatkaa edelleen arkkitehti Erkki Saurama antaen ilmaista rakennusperinnön vaalimiseen ja korjausrakentamiseen liittyvää neuvontaa koko itäisen Uudenmaan alueella. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksessa toimivat puheenjohtajana maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varalla asianajaja, varatuomari Olavi Kailari), varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (varalla arkkitehti Erkki Saurama) museonjohtaja Marina Catani (varalla rakennustutkija Juha Vuorinen), kiinteistönvälittäjä LKV, kauppatieteiden maisteri Antti Soivio (varalla johdon konsultti Niklas Eklöf) sekä hallituksen puheenjohtaja Esko Viinikainen (tuottaja–toimittaja Marko Wahlström). Euroopan kulttuuripäivän Salvus-tilaisuudessa puhuneet Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja (vas.), maakuntaneuvos Kimmo Kajaste, journalisti Maria Schulgin Loviisasta, museolehtori Hannele Tenhovuori Porvoon Museosta, Linnankosken lukion rehtori Kaisa Ryöppy, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula ja kulttuurivaikuttaja Asko Jäntti Askolasta. Salvus järjesti Porvoon Museon tiloissa perinteisen Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tilaisuuden lauantaina 8.9. Tilaisuuden puhujien esitykset on koottu oheen. Rakennussuojelusäätiö Salvuksen puheenjohtaja, |
Salvus tiedottaaAjankohtaisia asioita Arkisto
lokakuu 2021
Kategoriat |