Salvuksen arkkitehtineuvontaa Vanhassa Porvoossa torstaina 15.8.PORVOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen kiinteistöjen korjauksiin liittyvää ilmaista neuvontaa annetaan Vanhassa Porvoossa torstaina 15.8. Salvuksen neuvonta-arkkitehti Kai Andersson on tavattavissa ravintola Ranta-Aitan (Jokikatu 8) aittakabinetissa kello 14–18. Jotta neuvonta olisi mahdollisimman hyödyllistä, toivoo neuvonta-arkkitehti Andersson, että hänelle toimitetaan etukäteen hyvissä ajoin tieto asiakkaan rakennukseen liittyvästä ongelmasta, ja neuvontatarpeesta sekä yhteystiedot sähköpostitse osoitteella [email protected]. Neuvoa annetaan neuvonta-arkkitehdin vastaanottamien sähköpostien mukaisessa ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan otetut piirustukset ja valokuvat kohteesta helpottavat Ranta-Aitan neuvontatilanteessa. Ilmoittautuneilla on neuvonnassa etusija, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muita avun tarpeessa olevia asiakkaita palvellaan. Salvus-säätiön puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste toteaa, että säätiö haluaa osaltaan turvata vanhan rakennuskannan säilymisen ja tulevaisuuden olennaisena osana kulttuuriympäristöämme. – Neuvonta-arkkitehtimme Kai Anderssonin tietotaito on rakennusten omistajien käytössä. Ilmaisella suojeluun ja korjaamiseen liittyvällä ”matalan kynnyksen” neuvonnalla haluamme auttaa ja kannustaa kiinteistönomistajia huolehtimaan rakennusten säilymisestä neuvoin ja opastuksin esimerkiksi korjausprojektin käynnistämisessä. – Ajatuksena on, että kysyjän ei tarvitse ensimmäiseksi kääntyä viranomaisen tahi arkkitehtitoimiston puoleen, vaan alkuun pääsee keskustelemalla asiantuntijan kanssa. Neuvonta tapahtuu yleensä pääasiassa puhelimitse eikä varsinaista arkkitehtisuunnittelua tehdä. Vaikka Salvus-säätiön toiminta-alue on koko Itä-Uusimaa, ovat säätiön hallitus ja sen asettama Porvoon Vanhan Kaupungin työryhmä päättäneet kokeilla paikalla olevaa neuvontatoimintaa ainutkertaisessa Vanhassa Porvoossa. Kokemusten perusteella päätetään jatkotoimista. Kimmo Kajaste: "Vanhan Porvoon yritykset ovat olennainen osa kaupunginosan elämää"PORVOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on myöntänyt Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon, kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön luoman kohokuvioisen pronssilaatan kunniakirjoineen Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistykselle ja arkkitehti Aarne Launokselle. Palkinnolla Salvus-säätiö haluaa kannustaa ainutkertaisen Vanhan Porvoon kulttuurisen ympäristön ja samalla kaupunginosan elinvoiman vaalintaan. Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistykseen kuuluu yli 50 alueen yritystä. Kauppiasyhdistys onkin mainio yhdysside kauppiaitten ja kaikkien yrittäjien välillä. Yhdistys on vuodesta 1986 alkaen luonut verkoston, ideoinut yhdistävää toimintaa ja ollut tukena monelle Vanhassa Porvoossa yksin puurtavalle yrittäjälle. Yhdistys on ylläpitänyt ja luonut pysyviä, suuren suosion saaneita perinteitä Kummitusten Yöstä Vanhan Porvoon Joulunavaukseen, jonka alku jouluvaloineen juontaa yrittäjien aktiivisuuteen jo 1950-luvulla. Ilman ainutkertaisen kaupunginosan putiikkeja, kauppoja, ravintoloita ja kauppiasyhdistyksen toimintaa ei Vanhan Porvoon elinvoima ja houkuttavuus olisi sitä mitä se on tänään. – Vanhan Porvoon kaikki yritykset, niiden omistajat ja työntekijät ovat olennainen osa kaupunginosan elämää ja muodostavat keskeisen vetovoimatekijän matkailijoille ja ylpeyden aiheen porvoolaisille, Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste totesi palkintoa luovuttaessaan. – On toivottava, että Porvoon kaupunki panostaa ja suuntaa resursseja Vanhan Porvoon ja kaupunginosan muodostaman toiminnallisen ja fyysisen kokonaisuuden kehittämiseen. On aiheellista luoda Vanhalle Porvoolle selkeä näkymä huomiseen ja samalla entistä paremmat puitteet myös liiketoiminnalle, hän jatkoi. Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon vastaanottivat kauppiasyhdistyksen edustajat puheenjohtajansa Päivi Dietrichin johdolla. Palkinto myös arkkitehti Aarne Launokselle Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon sai myös arkkitehti Aarne Launos. Launoksen iästä johtuen palkinto luovutettiin hänelle eri yhteydessä. Arkkitehti Launos toimi pitkään Porvoon kaupunginarkkitehtinä. Hänen kädenjälkensä näkyy koko kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa ja kehittymisessä. Sittemmin, vuonna 1998, Launos perusti Vanhaan Porvooseen oman arkkitehtitoimiston, jonka pöydillä hahmottui moni yksittäistalo ja suunnitelma. Launoksen johdolla syntyi muun muassa ”Vanhan Porvoon rakentamista ohjaava kokonaissuunnitelma 1972”. Tuo ”Valkoinen kirja” oli merkittävä työtulos ja vaikutti vahvasti Vanhan Porvoon kehityksessä. Suunnitelmassa luotiin perusta kaupunginosan ominaisilmeen säilyttämiselle, perinteen vaalimiselle, asemakaavamääräysten käytölle sekä kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan turvaamiselle kokonaisuutena ja yksittäisten rakennusten kohdalla tulevina vuosikymmeninä. Launos on tuttu ja arvostettu persoona vanhassa kaupungissa, ja oli perustamassa myös Vanhan Porvoon Asukasyhdistystä toimien sen ensimmäisenä ja aktiivisena puheenjohtajana. >> Kimmo Kajasteen luovutuspuheen voi lukea kokonaisuudessaan tästä. "Yhteisöllisyys rikastuttaa ihmisen elämää – ja myös paikallista yhteenkuuluvuutta"LOVIISA, LILJENDAL Itä-Uudenmaan Rakenussuojelusäätiö luovutti järjestyksessään toisen Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon Liljendal Hembygdsförening rf:lle ja Wårkullan kotiseututalolle tänään torstaina. – Haluamme palkitsemisella arvostaa paikallismuseoiden työtä ja toimintaa alueensa kulttuuriperinnön vaalijoina, tallentajina ja eteenpäin viejinä, tapahtumien ja näyttelyiden järjestäjinä, elävän perinnön ylläpitäjinä, säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoi palkintoa luovuttaessaan. Palkintona on Salvus-säätiön puinen tunnus. – Se on säätiömme symboli, konsoli, joka tarkoittaa rakennuksen ulkonevaa osaa kannattavaa tukea. Symbolimme kertoo säätiön halusta tukea ja kannattaa toimialueellamme itäisellä Uudellamaalla kaikkia, yksityisiä ja julkisia yhteisöjä sekä yksittäisiä ihmisiä rakennusten ja maisemakokonaisuuksien vaalimiseen, Kajaste jatkoi. "Työtä ja talkoohenkeä on yhteisössä tarvittu" Vuonna 1984 perustettu Liljendal Hembygdsförening toimii laaja-alaisesti. Sen hallinnassa ja omistuksessa on useita Liljendaliin, sen historiaan ja perinteisiin liittyviä rakennuksia, jotka ovat myös vuokrattavissa. Yhdistyksen omia tilaisuuksia ja tapahtumia on vuoden kierrossa paljon. – Työtä ja talkoohenkeä on tässä yhteisössä tarvittu ja tarvitaan. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rikastuttavat ihmisen elämää – myös paikallista yhteenkuuluvuutta, vahvaa identiteettiä. Kulttuurisen ympäristön säilyttäjinä Liljendalin kotiseutuyhdistys ja Wårkulla, kuten sen muutkin rakennukset ja yhteisön moninainen toiminta näyttelyineen, talkoineen, tapahtumineen palvelevat mainiosti seudun asukkaiden juurevuutta ja perinteitä, Kajaste sanoi. – Pidän tätä kovin tärkeänä, sillä tietäen tai tietämättään ihminen kokee kulttuuriympäristönsä ja myös luonnonympäristön, tärkeäksi osaksi identiteettiään, minuuttaan – olemassaoloaan. Vapaaehtoinen toiminta oman ympäristön, oman seutukunnan perinteiden vaalimisessa on tavattoman arvokasta. Se vaatii paljon aikaa, paneutumista, työtä, vaan varmasti se myös paljon antaa. Onhan kyse sukupolvien perinnön viemisestä elävänä, taltioituna, hoidettuna kohti uusia aikoja, kohti tulevaisuutta, hän muistutti. "Juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu" Kajasteen mukaan pieni ja nuori kansakuntamme tarvitsee kipeästi kansallisesti ja paikallisesti itsetuntoaan tukevia juuriansa monikulttuurisuuden ja kansainvälisten vaikutusten haasteissa. Hän muistutti, että juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu. – Yksi osoitus yhdistyksen toimien monipuolisuudesta on sekin, että kesäkuussa Wårkullan kauniilla pihamaalla pidettiin ulkoilmajumalanpalvelus. Liljendalin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Wårkullan kotiseututalo rukoushuoneineen ja kokoelmineen on kokonaisuus, jota on taidolla ja huolella hoidettu ja kehitetty. Kokonaisuus on myös luonteva osa ympäröivää pihaa, kulttuurimaisemaa. – Kotiseututalon pihapiiriä on vaalittu hyvin ja uudisrakentaminen on toteutettu mainiosti ympäristöön sopivaksi. Vanhan ajan koululuokkanurkkaus puhuttelee. Maiseman komistuksena on talkoovoimin pystytetty hulppea riukuaita. Talkoissa täällä vaalitaan perinteisiä korjausrakentamisen käytäntöjä, Kajaste totesi. "Elävää perintöä ei voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä" Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien kunniaksi järjestetyssä yleisötapahtumassa Porvoon Museon museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera puhui aineettoman ja aineellisen perinnön merkityksestä osana museo- ja kotiseututyötä. – Kulttuuriperintö on todella laaja ilmiö, joka sulkee sisälleen hieman pienempiä asioita, kuten vaikkapa millainen on rakennettu kulttuuriympäristö. Se liittyy käsitykseen siitä, minkälaista perintöä me arvostamme ja minkälaista perintöä me haluamme säilyttää, hän sanoi. Kulttuuriympäristöpäivien kansallisena teemana tänä vuonna oli "Elävä perintö". – Elävä perintö tarkoittaa sitä, että sen sisällä on liikettä ja muutosta. Se liikkuu materian ja aineettoman liepeillä, ja ottaa mukaansa myös ne ihmiset, jotka tänä päivänä ovat mukana tekemässä uutta perintöä. Elävää perintöä ei siis voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä; sen mukaan voi mennä, Lehto-Vahtera sanoi. Paikallisen yleisötilaisuuteen kotiseututalo Wårkullassa Loviisan Liljendalissa osallistui noin 30 henkilöä. MARKO WAHLSTRÖM Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinto |
Salvus tiedottaaAjankohtaisia asioita Arkisto
November 2023
Kategoriat |