PORVOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallitus on kutsunut porvoolaisen arkkitehti Krister Anderssonin (SAFA) säätiön uudeksi rakennusneuvojaksi.

Kulttuuriympäristöjä, vanhoja rakennuksia ja perinnerakentamista arvostava Krister Andersson on
työskennellyt muun muassa isänsä Kai Anderssonin arkkitehtitoimistossa, opiskellut Lundissa Ruotsissa ja kurssittanut itseään korjausrakentamiseen. Nykyisin Anderssonilla on oma arkkitehtitoimisto.

Salvuksen uusi rakennusneuvoja, neuvonta-arkkitehti Krister Andersson antaa ilmaista
rakennusperinnön vaalimiseen ja korjausrakentamiseen liittyvää matalan kynnyksen neuvontaa
koko Itä-Uudenmaan alueella puhelimitse numerossa 050 323 5151.

Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksessa jatkavat puheenjohtajana
maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varalla asianajaja, varatuomari Olavi Kailari), varapuheenjohtajana
viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson (varalla arkkitehti Olli Heininen) sekä hallituksen muina jäseninä
kokoelmapäällikkö Juha Jämbäck (varalla rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen), kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivio (varalla johdon konsultti Niklas Eklöf) ja Askola-Seura ry:n varapuheenjohtaja Asko Jäntti (varalla säätiön asiamies, tuottaja–toimittaja Marko Wahlström).

Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvuksen tarkoituksena on säädekirjansa mukaisesti ”toimia
Itä-Uudellamaalla kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja
ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi, kohentamiseksi sekä rakennus- ja miljöösuojelun
edistämiseksi.”

LOVIISA Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry palkitsi loviisalaisen arkkitehti Kai Anderssonin Kultainen Pensseli -palkinnolla elämäntyöstään Loviisan rakennusperinnön ja kaupunkikuvan hyväksi. Palkinto ojennettiin hänelle Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivänä Tuhannen 3. helmikuuta.

Koolla oli ihmisiä, joita yhdistää rakkaus Loviisan vanhoihin rakennuksiin. He palkitsivat ja kiittivät julkisesti tekijämiestä pitkäjänteisestä työstä Loviisassa ja laajemminkin Itä-
Uudellamaalla. Andersson on toiminut Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen neuvonta-arkkitehtina kesästä 2020 saakka.

– Andersson on vaikuttanut vahvasti lähes puolivuosisataa kaupunkimme
kaavoituksen ja rakentamisen tapahtumiin. Hän on ollut näissä asioissa liikkeellä jo ennen
kuin Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliike ry perustettiin 1980-luvun alussa, yhdistyksen tiedotteessa kerrotaan.

Loviisalaisarkkitehti ei ole ollut kunnan palveluksessa, vaan on tehnyt työtään aluksi isompien suunnittelutoimistojen, sittemmin oman arkkitehtitoimistonsa kautta ja hyvin paljon myös aktiivisena kuntalaisena, joka ei vain voi antaa asuinympäristön turmeltua.

Kultainen pensseli on annettu elämäntyöstä kerran aiemmin vuonna 2007, jolloin sen sai
Loviisan kaupunginarkkitehtina ansioitunut sekä Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeen Isä,
perustajajäsen Elmar Badermann.​

Lukuisten suunnittelukohteiden joukossa 300-neliöinen edustushirsisauna Odessaan

Anderssonin työhuoneessa on syntynyt suunnitelmia ja piirustuksia, vaihtoehtoesityksiä
niin kaavoitukseen kuin uudisrakennuksiin sekä vanhan rakennuskannan peruskorjauksiin ja
laajennuksiin.

Esimerkiksi Valkon asukkaille tuttuja ovat Satamatalo ja Valkon monitoimitalo. Loviisan keskustassa Anderssonin kynästä ovat lähtöisin muun muassa nykyinen kirjastotila (entinen Loviisan Värikauppa) ja Loviisan vanhan pelastusaseman laajennusosa. Monet monituiset kartanot ja vanhat rakennukset ovat saaneet peruskorjaus- ja laajennussuunnitelmat Kai Anderssonin toimistosta.

Uusia omakoti- ja rivitaloja on toteutunut uusilla ja vanhoilla asutusalueilla. Hän on suunnitellut
Loviisassa myös 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostalojen palkittuja julkisivuremontteja. Yksi suomalainen 300-neliöinen edustushirsisauna on pystytetty Anderssonin ohjauksessa Odessaan Mustanmeren rannalle.

Laivasillan miljöössä näkyy Kai Anderssonin kädenjälki

Työnsä ohessa Kai Andersson on pitänyt kuosissa Mariankadulla omaa vanhaa taloaan ja sen pihapiiriä nyt jo yli puolivuosisataa. Hänen ottaessa vastuun talonpidosta
siinä ei ollut mitään nykyajan asumismukavuuksia, eikä vesijohtoja ja lämmitys hoitui vain
kakluuneilla.

– Nyt kaikki mukavuudet on tuotu taloon kauniisti ja pihapiirin kokonaisuutta
on hoivattu lempeästi kaikki nämä vuodet. Esimerkiksi tuorein piharakennus on pääosin
tehty kierrätysmateriaaleista. Anderssonin kohdalla ei siis voi höpistä ”suutarista ja hänen
kengättömästä lapsesta”, tiedotteessa todetaan.

Anderssonin työnjälki on loviisalaisille varmasti tutuinta Laivasillan miljöössä. Hän teki vuonna 1997 alueen kehittämiseen edelleenkin pätevän suunnitelman, joka on toteutettu
osittain. Loviisan Merenkulkumuseon rakennus on lähtöisin Anderssonin kynästä, kuten tanssi- ja
orkesteripaviljonki. Uusia ja vanhoja aittoja Kai Andersson metsästi ystävänsä Dierk Kühnin kanssa pitkin Loviisaa ja ympäröivää maaseutua

Laivasilta on rekonstruktio, jonka aktiiviset kaupunkilaiset sekä yhdistys- ja mikroyritystoimijat rakensivat uudelleen. Vanhasta rakennuskannasta ei ollut jäljellä kuin yksi aitta sekä tulli- ja pakkahuone, jossa oli 1980-luvun alussa Valkon kansalaisopiston kangaspuut.

Opiskeluaikanaan voitti Linnanmäen suunnittelukilpailun

Espoon Dipolissa opiskellessaan Kai Andersson voitti arkkitehtuuriopiskelijakaverinsa kanssa Linnanmäen huvipuiston suunnittelukilpailun ylivoimaisesti.

Teatteri. ja ulkoilmanäyttämö Peacock, Linnanmäen diskoteekki Rondo ja huvipuiston kioski- ja kahvilarakennukset myös toteutettiin heidän suunnitelmansa mukaan.

Vapaa-ajallaan Kai Andersson on ehtinyt kirjoittaa ja piirtää sekä julkaista kirjan. Hän on korjannut
ja raaputellut sekä korjannut ja lakannut hylyksi luokitellusta puuveneen raadosta upean puujahdin
komeine salonkeineen.

>> Lue myös: Salvus antoi arkkitehtineuvontaa Vanhassa Porvoossa
>> Lue myos: Arkkitehti Kai Anderssonistra Salvuksen uusi rakennusneuvoja

ASKOLA Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon vastaanottivat syyskuun alussa askolalaisen
Prestbackan ja Loviisan Isnäsissä sijaitsevan Labbyn kartanon edustajat
kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä.

Palkinnon luovittivat Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen
puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste ja varapuheenjohtaja,
viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson.

Prestbackan puolesta palkinnon vastaanotti kartanon emäntä Pia Anttila ja Labbyn
puolesta kartanon isäntä Juha Näri yhdessä puolisonsa Milla Närin kanssa. Puheenjohtaja Kajaste toivoo palkinnon kunniakirjoineen olevan sen saajille

Puheenjohtaja Kajaste toivoo palkinnon kunniakirjoineen olevan sen saajille
kannustus jatkuvaan jaksamiseen kulttuuriympäristöä ja kartanomiljöötä vaalittaessa
ja toimintaa kehitettäessä.

Kajaste sanoi palkitsemispuheessaan, että kaikissa kartanoissa niiden ylläpito,
rakennuksista huolehtiminen, maa- ja metsätalous, karjanhoito ja yrittäminen
edellyttävät sitkeyttä ja voimia.

- Monet kartanoiden omistajat tekevät jatkuvaa kehittämistyötä ja panostavat samalla
yritystoimintaan, usein matkailuun. Työssä tarvitaan osaamista, luovaa ja palvelevaa
otetta, aikaa ja myös tulopohjaa. Kyse on alueellisesti ja valtakunnallisesti
merkittävästä, vaativasta ja kiitettävästä kulttuurihistoriallisesta ja
kulttuuriympäristöllisestä työstä.

Itäisellä Uudellamaalla on yli 40 kartanoa, joista yksin Porvoossa yli 20. Euroopan 48
maassa vietettävien teemana ovat verkostot ja väylät. Väylillä on aina ollut myös
Suomessa suuri merkitys asutuksen ja kartanoiden synnylle.

​Alueellinen kulttuurireitti Itä-Uudellemaalle

Kajaste toivoi itäuusmaalaisten kulttuurihistoriallisestikin merkittävien kartanoiden
verkostoituvan ja etsivän yhteistyömuotoja matkailuun ja myös muuhun
yritystoimintaan ja esimerkiksi viljelyyn liittyen.

Kajaste esitti toivomuksen, että julkiset ja yksityiset toimijat yhteistyössä kehittävän
Etelä-Suomen ja Itä-Uudenmaan läpi kulkevasta Suuresta Rantatiestä,
Kuninkaantiestä vihdoin merkittävän matkailukokonaisuuden.

– Ainakin Itä-Uudellemaalle kannattaa laatia rikkaaseen perinnekulttuuriimme,
runsaaseen rakennusperintöön, alueen kartanoihin, maisemiin, linnoituksiin ja muun
muassa ruukkimiljöisiin tukeutuen oma alueellinen kulttuurireitti matkailijoita ja
myös meitä itäuusmaalaisia itseämme varten.

Ensimmäisen Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon sai vuonna 2022 Porvoon
Ilolassa sijaitseva Postimäki-Postbacken ja sen kannatusyhdistys. Vuoden 2023
kulttuuriympäristöpalkinto luovutettiin Liljendal Hembygdsföreningenille ja
Wårkullan kotiseutumuseolle.

PORVOO Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus on myöntänyt Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon, kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön luoman kohokuvioisen pronssilaatan kunniakirjoineen Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistykselle ja arkkitehti Aarne Launokselle.

Palkinnolla Salvus-säätiö haluaa kannustaa ainutkertaisen Vanhan Porvoon kulttuurisen ympäristön ja samalla kaupunginosan elinvoiman vaalintaan. Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistykseen kuuluu yli 50 alueen yritystä.

Kauppiasyhdistys onkin mainio yhdysside kauppiaitten ja kaikkien yrittäjien välillä. Yhdistys on vuodesta 1986 alkaen luonut verkoston, ideoinut yhdistävää toimintaa ja ollut tukena monelle Vanhassa Porvoossa yksin puurtavalle yrittäjälle.

Yhdistys on ylläpitänyt ja luonut pysyviä, suuren suosion saaneita perinteitä
Kummitusten Yöstä Vanhan Porvoon Joulunavaukseen, jonka alku jouluvaloineen
juontaa yrittäjien aktiivisuuteen jo 1950-luvulla.

Ilman ainutkertaisen kaupunginosan putiikkeja, kauppoja, ravintoloita ja
kauppiasyhdistyksen toimintaa ei Vanhan Porvoon elinvoima ja houkuttavuus olisi
sitä mitä se on tänään.

– Vanhan Porvoon kaikki yritykset, niiden omistajat ja työntekijät ovat olennainen
osa kaupunginosan elämää ja muodostavat keskeisen vetovoimatekijän matkailijoille
ja ylpeyden aiheen porvoolaisille, Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste totesi palkintoa luovuttaessaan.

– On toivottava, että Porvoon kaupunki panostaa ja suuntaa resursseja Vanhan
Porvoon ja kaupunginosan muodostaman toiminnallisen ja fyysisen kokonaisuuden
kehittämiseen. On aiheellista luoda Vanhalle Porvoolle selkeä näkymä huomiseen ja
samalla entistä paremmat puitteet myös liiketoiminnalle, hän jatkoi.

​Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon vastaanottivat kauppiasyhdistyksen edustajat puheenjohtajansa Päivi Dietrichin johdolla.
​
Palkinto myös arkkitehti Aarne Launokselle

Vanhan Porvoon tunnustuspalkinnon sai myös arkkitehti Aarne Launos. Launoksen iästä johtuen palkinto luovutettiin hänelle eri yhteydessä.

Arkkitehti Launos toimi pitkään Porvoon kaupunginarkkitehtinä. Hänen kädenjälkensä näkyy koko kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa ja kehittymisessä.

Sittemmin, vuonna 1998, Launos perusti Vanhaan Porvooseen oman arkkitehtitoimiston, jonka pöydillä hahmottui moni yksittäistalo ja suunnitelma.

Launoksen johdolla syntyi muun muassa ”Vanhan Porvoon rakentamista ohjaava kokonaissuunnitelma 1972”. Tuo ”Valkoinen kirja” oli merkittävä työtulos ja vaikutti vahvasti Vanhan Porvoon kehityksessä.

Suunnitelmassa luotiin perusta kaupunginosan ominaisilmeen säilyttämiselle, perinteen vaalimiselle, asemakaavamääräysten käytölle sekä kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan turvaamiselle kokonaisuutena ja yksittäisten rakennusten kohdalla tulevina
vuosikymmeninä.

Launos on tuttu ja arvostettu persoona vanhassa kaupungissa, ja oli perustamassa myös Vanhan Porvoon Asukasyhdistystä toimien sen ensimmäisenä ja aktiivisena puheenjohtajana.

>> Kimmo Kajasteen luovutuspuheen voi lukea kokonaisuudessaan tästä.

LOVIISA, LILJENDAL Itä-Uudenmaan Rakenussuojelusäätiö luovutti järjestyksessään toisen
Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon Liljendal Hembygdsförening rf:lle ja Wårkullan kotiseututalolle tänään torstaina.

– Haluamme palkitsemisella arvostaa paikallismuseoiden työtä ja toimintaa alueensa kulttuuriperinnön vaalijoina, tallentajina ja eteenpäin viejinä, tapahtumien ja näyttelyiden järjestäjinä, elävän perinnön ylläpitäjinä, säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste sanoi palkintoa luovuttaessaan.

Palkintona on Salvus-säätiön puinen tunnus.

– Se on säätiömme symboli, konsoli, joka tarkoittaa rakennuksen ulkonevaa osaa kannattavaa tukea. Symbolimme kertoo säätiön halusta tukea ja kannattaa toimialueellamme itäisellä Uudellamaalla kaikkia, yksityisiä ja julkisia yhteisöjä sekä yksittäisiä ihmisiä rakennusten ja maisemakokonaisuuksien vaalimiseen, Kajaste jatkoi.

"Työtä ja talkoohenkeä on yhteisössä tarvittu"

Vuonna 1984 perustettu Liljendal Hembygdsförening toimii laaja-alaisesti.
Sen hallinnassa ja omistuksessa on useita Liljendaliin, sen historiaan ja perinteisiin liittyviä
rakennuksia, jotka ovat myös vuokrattavissa.

Yhdistyksen omia tilaisuuksia ja tapahtumia on vuoden kierrossa paljon.

– Työtä ja talkoohenkeä on tässä yhteisössä tarvittu ja tarvitaan. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen rikastuttavat ihmisen elämää – myös paikallista yhteenkuuluvuutta, vahvaa identiteettiä.
Kulttuurisen ympäristön säilyttäjinä Liljendalin kotiseutuyhdistys ja Wårkulla, kuten sen muutkin
rakennukset ja yhteisön moninainen toiminta näyttelyineen, talkoineen, tapahtumineen palvelevat
mainiosti seudun asukkaiden juurevuutta ja perinteitä, Kajaste sanoi.

– Pidän tätä kovin tärkeänä, sillä tietäen tai tietämättään ihminen kokee kulttuuriympäristönsä ja
myös luonnonympäristön, tärkeäksi osaksi identiteettiään, minuuttaan – olemassaoloaan.
Vapaaehtoinen toiminta oman ympäristön, oman seutukunnan perinteiden vaalimisessa on
tavattoman arvokasta. Se vaatii paljon aikaa, paneutumista, työtä, vaan varmasti se myös paljon
antaa. Onhan kyse sukupolvien perinnön viemisestä elävänä, taltioituna, hoidettuna kohti uusia aikoja, kohti tulevaisuutta, hän muistutti.

"Juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu"

Kajasteen mukaan pieni ja nuori kansakuntamme tarvitsee kipeästi kansallisesti ja paikallisesti itsetuntoaan tukevia juuriansa monikulttuurisuuden ja kansainvälisten vaikutusten haasteissa. Hän muistutti, että juurista kasvaa yhtenäisyyden kestävä puu.

– Yksi osoitus yhdistyksen toimien monipuolisuudesta on sekin, että kesäkuussa Wårkullan
kauniilla pihamaalla pidettiin ulkoilmajumalanpalvelus.

Liljendalin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Wårkullan kotiseututalo rukoushuoneineen ja
kokoelmineen on kokonaisuus, jota on taidolla ja huolella hoidettu ja kehitetty.
Kokonaisuus on myös luonteva osa ympäröivää pihaa, kulttuurimaisemaa.

– Kotiseututalon pihapiiriä on vaalittu hyvin ja uudisrakentaminen on toteutettu mainiosti
ympäristöön sopivaksi. Vanhan ajan koululuokkanurkkaus puhuttelee. Maiseman komistuksena on
talkoovoimin pystytetty hulppea riukuaita. Talkoissa täällä vaalitaan perinteisiä
korjausrakentamisen käytäntöjä, Kajaste totesi.

"Elävää perintöä ei voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä"

Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien kunniaksi järjestetyssä yleisötapahtumassa Porvoon Museon museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera puhui aineettoman ja aineellisen perinnön merkityksestä osana museo- ja kotiseututyötä.

– Kulttuuriperintö on todella laaja ilmiö, joka sulkee sisälleen hieman pienempiä asioita, kuten vaikkapa millainen on rakennettu kulttuuriympäristö. Se liittyy käsitykseen siitä, minkälaista perintöä me arvostamme ja minkälaista perintöä me haluamme säilyttää, hän sanoi.

Kulttuuriympäristöpäivien kansallisena teemana tänä vuonna oli "Elävä perintö".

– Elävä perintö tarkoittaa sitä, että sen sisällä on liikettä ja muutosta. Se liikkuu materian ja aineettoman liepeillä, ja ottaa mukaansa myös ne ihmiset, jotka tänä päivänä ovat mukana tekemässä uutta perintöä. Elävää perintöä ei siis voi, eikä pidä museoida, mutta sen piiriin voi liittyä; sen mukaan voi mennä, Lehto-Vahtera sanoi.

Paikallisen yleisötilaisuuteen kotiseututalo Wårkullassa Loviisan Liljendalissa osallistui noin 30 henkilöä.
MARKO WAHLSTRÖM

LOVIISA, LILJENDAL Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemana on ”Elävä perintö”. Teemaa pohdittaessa päätyi Itä-Uudenmaan Rakenussuojelusäätiö – Östra Nylands Byggnadsvårdstiftelse Salvus järjestämään tapahtuman ja palkinnonjakotilaisuuteen, jossa arvostetaan paikallismuseoiden työtä ja toimintaa alueensa kulttuuriperinnön vaalijoina, tallentajina ja eteenpäin viejinä, tapahtumien ja näyttelyiden järjestäjinä.

Toisen kerran jaettavan Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon saa Wårkulla hembygdsgård ja
Liljendals hembygdsförening (Wårkullan kotiseututalo ja Liljendalin kotiseutuyhdistys). Palkinnon myöntää Salvus-säätiö.

Liljendalin kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä Wårkullan kotiseututalo ja sen rukoushuone on
kokoelmineen kokonaisuus, jota on taidolla ja huolella hoidettu ja kehitetty. Kokonaisuus on myös
luonteva osa ympäröivää pihapiiriä, kulttuurimaisemaa.

Liljendalin kotiseutuyhdistys vaalii paitsi elävää perintöä, myös yhteisöllisyyttä järjestäen
tilaisuuksia, talkoita. Kotiseutuyhdistys ja sen moninainen toiminta näyttelyineen palvelee mainiosti
seudun asukkaiden juurevuutta ja perinteitä. Kotiseutumuseot ovat kaikessa yleisön palvelijoita.

Yleisötilaisuus torstaina 7.9.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien jokavuotisen Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon luovutus ja yleisötilaisuus on Liljendalin Andersbyssä sijaitsevassa Wårkullan kotiseututalossa (Andersbyntie 1). torstaina 7.9. kello 17 alkaen.

Esitelmän pitää Porvoon Museon - Itä-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon johtaja Johanna Lehto-Vahtera teemanaan ”Museot elävän perinnön vaalijoina”. Salvuksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste avaa tilaisuuden. Yleisöllä on vapaa pääsy tilaisuuteen, joka päättyy kahvitarjoiluun.

Salvus-säätiön hallitus toteaa, että kaikki itäuusmaalaiset kunnat ovat säätiön pyynnöstä toimittaneet ehdotuksia Itä-uudenmaan kulttuuripalkinnon saajaksi. Säätiö palaa kuntien ehdotuksiin ja seuraavan palkinnon jakoon myöhemmin.

ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö – Östra-Nylands Byggnadsvårdsstiftelsen Salvus on valinnut maakuntaneuvos Kimmo Kajasteen edelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja
viestintäkonsultti Rolf Gabrielssonin varapuheenjohtajaksi.

Salvus-säätiön hallituksen muut varsinaiset jäsenet ovat seuraavina toimintavuosina
kokoelmapäällikkö Juha Jämbäck (varalla rakennustutkija, filosofian maisteri Kirsi Toivonen), kauppatieteiden maisteri, kiinteistönvälittäjä LKV Antti Soivio (varalla johdon konsultti Niklas Eklöf) ja Askola-Seura ry:n varapuheenjohtaja Asko Jäntti (varalla tuottaja–toimittaja Marko Wahlström).
Säätiön toimintaan ja hallitustyöskentelyyn tulee mukaan uutena arkkitehti Olli Heininen, joka on
varapuheenjohtaja Gabrielssonin varajäsen. Puheenjohtaja Kajasteen varajäsenenä hallituksessa on
asianajaja, varatuomari Olavi Kailari.

Säätiön matalan kynnyksen neuvontatoimintaa ja opastusta hoitaa edelleen arkkitehti Kai
Andersson. Rakennusneuvonta palvellaan vastikkeetta kaikkia korjausrakentamista suunnittelevia ja
toteuttavia yksityishenkilöitä ja yhteisöjä.

Rakennussuojelusäätiö Salvuksen toimialue kattaa kaikki Itä-Uudenmaan kunnat. Salvus toimii
toimialueellaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja
ympäristökokonaisuuksien säilyttämiseksi, kohentamiseksi, korjaamiseksi ja restauroimiseksi sekä
rakennus- ja miljöösuojelun edistämiseksi.

​Säätiön asiamiehen tehtäviä hoitaa edelleen tuottaja–toimittaja Marko Wahlström ja Salvus-säätiön
taloudenhoitajana jatkaa hallituksen jäsen KTM Antti Soivio.

ITÄ-UUSIMAA Ilman kestävää ympäristöä ei ole kestävää perintöä. Noin toteavat kaksi luonnon tuntijaa ja kulkijaa, kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu porvoolainen luontodokumentaristi, luontokuvaaja Petteri Saario ja Salvus-säätiön puheenjohtaja, lintuharrastaja Kimmo Kajaste vastavalmistuneessa keskusteluvideossa.
    Tänä vuonna eri puolilla Eurooppaa syyskuun toisella viikolla vietettävän Euroopan
Kulttuuriympäristöpäivien teemana on ”Kestävä perintö”.
    Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus – Östranylands Byggnadsvårdsstiftelse Salvus on joka vuosi järjestänyt kulloiseenkin teemaan liittyvän tilaisuuden tai tapahtuman. Tänä vuonna päädyttiin keskusteluvideoon, jonka on taltioitu Rönnäsin Saaristomuseossa.
    Myös Salvuksen Vanhan Porvoon tunnustuspalkinto tullaan jakamaan kulttuuriympäristöpäivien merkeissä.

​Video katsottavissa eri verkkosivuilla ja Porvoon Puuvenepäivässä

Salvus-säätiön tuottama ”Kestävä perintö – kestävä ympäristö” video on nähtävissä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien lauantaista 10.9. alkaen. Video on katsottavissa muun muassa Itäväylä Viestinnän YouTube-kanavalta.
    Linkki videoon löytyy myös eri verkkoalustojen ja sosiaalisen median sivustojen (muun muassa Salvus-säätiön ja Kulttuuriympäristöpäivien Facebook-sivut sekä itäisen Uudenmaan paikalliset Facebook-ryhmät) kautta.
    Lisäksi keskusteluvideo on yleisön katsottavissa Wileniuksen telakalla Porvoon Länsirannalla järjestettävässä Puuvenepäivässä lauantaina 10.9. kello 11 alkaen.
    Videon ”Kestävä perintö – kestävä ympäristö” tuotannosta on vastannut Itäväylä Viestintä Oy yhteistyössä Streamers-videotiimin kanssa.

Keskusteluvideo on katsottavissa myös näillä verkkosivuilla:

>> Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät
>> Loviisan kaupungin verkkosivut
>> Itäväylä-lehden verkkosivut

PORVOO Kansallisrunoilija J.L. Runebergin kotimuseon puutarhassa toteutetaan arkeologinen tutkimus, jossa tutkitaan puutarhaa, otetaan maanäytteitä ja tutkitaan niistä kasvijäänteitä. Hanke tehdään yhteistyössä Muuritutkimus Oy:n kanssa ja tilaajana toimii Senaatti-kiinteistöt.

– Runebergin kodin puutarha on ainutlaatuinen historiallinen 1800-luvun puolivälin kaupunkipuutarha Suomessa. Alueella, jossa Suomen vanhin kotimuseo kiinteistönä sijaitsee, on vuosisatoja pitkä viljelyhistoria myös jo ennen Runebergien aikaa, Porvoon kaupungin tiedotteessa todetaan.

Porvoon museo ja Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto ovat yhdessä filosofian maisteri, museopuutarhuri Aaja Peuran kanssa löytäneet viitteitä siitä, että alueella olisi viimeistään 1700-luvulla ollut puutarhapalstoja.

Porvooseen oli perustettu 1700-luvulla kymnaasin kasvitieteellinen puutarha, jonka myötä seudulle saatiin täysin uusia kasvilajeja. Runebergin kodin pihapiirissä kasvoi jo ennen kiinteistön rakentamista harvinainen mustamarjaorapihlaja.

Puutarha-arkeologisia tutkimuksia on tehty Suomessa varsin vähän

Arkeologisen ja arkeobotaanisen tutkimuksen myötä työryhmä toivoo saavansa lisätietoa kohteen historiasta. Puutarha-arkeologisia tutkimuksia on tehty Suomessa varsin vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Tänä syksynä muun muassa Linnén Hammarbyn kotimuseon puutarhassa Ruotsissa tehdään vastaavaa tutkimusta.

Kaivauksesta vastaa Muuritutkimus Oy tekijöinä humanististen tieteiden kandidaatti Elisabeth Ahola, filosofian maisteri Lauretta Suomi ja filosofian maisteri. museopuutarhuri Aaja Peura. Peura on toiminut kotimuseon tutkimusryhmässä 2010-luvulla sekä oli laatimassa sen puutarhan ja huonekasvien hoitosuunnitelmaa.

Kasvijäänneanalyyseistä vastaa Turun yliopiston tutkija, filosofian tohtori Mia Lempiäinen-Avci. Hankkeen yhteistyöryhmään kuuluvat arkeologi Riikka Mustonen ja amanuenssi Susanna Widjeskog Porvoon museosta sekä Runebergin kotimuseon museopuutarhuri, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Josef Rauh ja vastaava puutarhuri Inkeri Tarkiainen Porvoon kaupungilta.

Tutkimustuloksia on odotettavissa noin vuoden kuluttua.

ITÄ-UUSIMAA Tällä viikolla (5.–11.9.) vietettävien Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien teemaviikolla muistutetaan, että kulttuuriperintö on läsnä kaikkialla: arjessa ja juhlassa. Se luo viihtyisää elinympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuriperinnön säilyttäminen monipuolisena tuleville polville tarjoaa kasvualustan hyvinvoinnille ja luovuudelle.

Kestävä perintö -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille kestävää kulttuuriperintöä ja tekoja huomisen puolesta. Rakennusperintöön ja luonnonympäristöihin tutustutaan avointen ovien tapahtumissa, retkillä ja kävelykierroksilla.

Esitelmillä ja luennoilla kulttuuriperintöä valotetaan eri näkökulmista. Työpajoissa kiinnostuneet saavat itse kokeilla perinteisiä työmenetelmiä ja vanhan korjaamista.

Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät tarjoaa myös hyvän tilaisuuden tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Lähiseudulla olevan kiinnostavan retkikohteen tunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien, englanniksi European Heritage Days, viettoon osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 49 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla Sustainable Heritage.

Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen museoliitto ja ympäristöministeriö.

>> Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kaikki tapahtumat löytyvät osoitteesta: www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat

ITÄ-UUSIMAA Kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteistä kulttuuriperintöä monenlaisilla paikallisten järjestäjien tapahtumilla. Tänä vuonna kulttuuriperintöä esitellään myös lukuisin verkkonäyttelyin, omatoimitapahtumin ja kampanjoin, joihin kuka vain voi ottaa osaa, mistä päin tahansa.

Kulttuuriperintöön voi tutustua myös etsimällä omalta lähiseudulta kiinnostava kohde ja vierailemalla siellä oman porukan kesken. Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna 6.–12. syyskuuta.

Ovet auki kulttuuriperintöön – lähellä, verkossa ja omatoimisesti

Tänä vuonna kansallisen Rajaton ja avoin -teeman myötä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä ylitetään rajoja ja tutustutaan avoimesti kulttuuriperintöön – niin pienimuotoisissa lähitapahtumissa, verkossa kuin omatoimisesti.

Rakennusperintöön tutustaan avointen ovien tapahtumissa, kävelykierroksilla ylitetään aikakausia tutustuen paikalliseen historiaan ja verkossa avataan kulttuuriperintöä eri näkökulmista.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät tarjoaa myös hyvän tilaisuuden tutustua oman lähiympäristön kulttuuriperintöön. Etsi kiinnostava kohde lähistöltä ja suuntaa sinne retkeilemään – retkitunnelmat voi jakaa sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.

Kulttuuriympäristöjä juhlitaan ympäri Euroopan

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien viettoon, englanniksi European Heritage Days, osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan tänä vuonna teemalla "Inclusive Heritage - Heritage for Everybody".

Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Suomen runsaat tapahtumat saavat kansallisen tapahtumakalenterin lisäksi Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays.com.

Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat Museovirasto, Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Suomen museoliitto ja ympäristöministeriö.

>> Päivän kaikki tapahtumat löytyvät täältä
>> Kulttuuriympäristöpäivien verkkosivut löytyvät tästä
>> Kulttuuriympäristöpäivien kansainväliselle sivustolle pääsee tästä

PORVOO Porvoon museon vt. museonjohtajana, kokoelmapäällikkönä työskentelevä Juha Jämbäck on kutsuttu Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen uudeksi jäseneksi.

Jämbäck nimettiin hallituksesta eronneen Marina Catanin tilalle. Porvoon museon johtajana toiminut Catani jätti tehtävänsä museonjohtajana viime kesäkuussa.

Salvus-säätiön hallituksessa puheenjohtajana jatkaa maakuntaneuvos Kimmo Kajaste, varapuheenjohtajana viestintäkonsultti Rolf Gabrielsson, taloudenhoitajana kiinteistönvälittäjä LKV, KTM Antti Soivio ja jäsenenä Askola-seuran varapuheenjohtaja Asko Jäntti.

Hallituksen varajäseninä toimivat asianajaja, varatuomari Olavi Kailari, arkkitehti Kai Andersson, johdon konsultti NIklas Eklöf, rakennustutkija, FM Kirsi Toivonen ja tuottaja–toimittaja Marko Wahlström.

Eri puolilla Eurooppaa vietetään tällä viikolla jo perinteistä Euroopan Kulttuuriympäristöpäivää. Kulttuuriympäristöpäivien vuositeema on ”Kasvun paikat”.  Koronaviruksesta johtuen monet kaavaillut tapahtumat on tänä vuonna peruutettu tai toteutetaan etänä ja kannanottoina, joilla kiinnitetään huomio kulttuuriympäristömme merkitykseen.

Itä-Uudenmaan rakennussuojelusäätiö Salvus toteaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kannanotossaan, että kulttuuriympäristömme on monine ulottuvuuksineen meillä ja muualla juurevuuden ja samalla kasvun paikka.

– Samalla tavoin kuin Suomen rikas luonto, myös ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö on osa identiteettiämme. Siinä missä suomalainen samaistuu ympäröivään luontoon, metsistä vesistöihin, niityiltä mereen, hän kokee yhteenkuuluvuutta myös ihmisen toiminnan aikaansaamaan kulttuuriympäristöön peltoaukeamista vanhoihin rakennuksiin, rauhallisesta maaseutumaisemasta harmoniseen kaupunkikuvaan ja -rakenteeseen.

Salvus korostaa kannanotossaan, että kulttuuriympäristön vaaliminen on yhteinen asia.

– Lähiympäristömme tarjoaa viihtyisyyttä ja mahdollisuuksia kaikenlaiseen kasvuun ja oppimiseen. Kasvaminen luonnossa alkaa usein siemenestä. Samalla tavoin ihminen kehittyy tiedoissa ja taidoissa kotona, päiväkodeissa, oppilaitoksissa. Kirjastot, museot, urheiluareenat, yhdessäolon mahdollistavat fyysiset ja sosiaaliset tilat ovat kasvun paikkoja, joita on kaikki syy kehittää ja edistää.

– Kulttuuriympäristö virikkeineen mahdollistaa meille henkisen kasvun ja vahvan itsetunnon. Kun asenteet ja toimintaperusta ovat oikeita, on moninainen kulttuuriympäristö, sen säilyttäminen ja kehittäminen aina mukana arjen yhteiskunnallisissa ja myös yksittäisten ihmisten ratkaisuissa, Salvus toteaa kannanotossaan.

ITÄ-UUSIMAA Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien järjestämiseen. Kevään ja alkukesän tapahtumien osalta järjestäjien kannattaa jo suunnitella tapahtumien siirtoa syyskaudelle.

Tällä hetkellä on voimassa aluehallintoviraston määräys rajoittaa julkiset kokoontumiset ja yleisötapahtumat maksimissaan kymmeneen henkilöön 13.5. asti. Lisäksi voimassa on suositus perua yli 500 hengen tilaisuudet toukokuun loppuun saakka. Suomen Kotiseutuliitto suosittelee seuraamaan viranomaisten päivittyviä määräyksiä ja ohjeita.
 
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille yhteisöjen omaa kulttuuriympäristöä ja -perintöä, jonka merkitys korostuu poikkeusaikoina. Toivomme kovasti, että pääsemme yhdessä juhlimaan näitä jossain muodossa loppukesällä ja syksyllä 2020. Loppukesän ja syksyn tapahtumia voi hyvin ilmoittaa kulttuuriympäristöpäivien kalenteriin, tietoja voi päivittää tarpeen mukaan myöhemmin.
 
Viivettä materiaalien toimituksissa
 
Tapahtumien järjestämistä keväällä rajoittavien toimien lisäksi myös kulttuuriympäristöpäivien materiaalien toimituksiin tulee viivettä Euroopan neuvoston toimitusvaikeuksista johtuen.

– Näillä näkymin pääsemme toimittamaan päivien maksuttomia markkinointimateriaaleja toukokuun lopulta tai kesäkuun alusta alkaen. Kerromme lisää tästä, kun tiedämme tarkemmin. Seuraamme tilannetta ja päivitämme ohjeita viranomaissuositusten mukaan. Päivityksistä tiedotetaan verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, Kotiseutuliitto toteaa tiedotteessaan.
 
Suomen Kotiseutuliitto seuraamaan yleisiä suosituksia ja ohjeita epidemian aikana sekä oman kunnan tai kaupungin tiedotusta.
 

• Ilmoita kulttuuriympäristöpäivien tapahtuma kalenteriin
  
• Ohjeita koronavirukseen varautumiseen Kotiseutuliiton verkkosivuilla
• Ajankohtaista koronaviruksesta THL:n verkkosivuilla