Kimmo Kajaste: Postimäellä on hyvä palvelukonsepti

Hyvät Postimäen kannatusyhdistyksen edustajat, hyvät läsnäolijat!

Kerrostumien, erilaisten ja eriaikaisten maisemien ja rakennetun ympäristön suojelulla ja vaalimisella varmistetaan kulttuuriympäristömme säilyminen jälkipolville ja lisätään myös yhteenkuuluvuutta. Me elämme kulttuuriympäristössä. Se on tärkeä osa identiteettiämme. 

Tuossa hengessä on aikanaan perustettu Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvus – Östra Nylands Byggnadsvårdsstiftelse Salvus. Säätiömme viettää tänä vuonna 25-vuotisuutensa juhlavuotta. 

Juhlavuotensa merkeissä Salvuksen hallitus päätti perustaa itäuusmaalaisen kulttuuriympäristöpalkinnon. Palkinnolla haluamme kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä Itä-Uudellamaalla kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön vaalimiseen. Itä-Uudellamaalla on ilahduttavan paljon paitsi arvokkaita kulttuuriympäristöjä, myös rakennusperinnön vaalijoita ja suojelijoita. Kesän aikana Salvuksessa kartoitettiin ansioituneita tahoja itäisen Uudenmaan ensimmäisen Salvus-kulttuuriympäristöpalkinnon saajaksi. 

Syntyi mittava luettelo hyvistä ehdokkaista. Oli yksittäisiä aktiivisia ihmisiä ja joukko alueemme kulttuurimaiseman ja -ympäristön säilyttämisen hyväksi työtä tekeviä yhteisöjä. Oli myös julkishallinnon toimijoita. Hallituksemme päätyi yksimielisesti Postimäen valintaan.

Perusteet näkyvät ympärillämme Postimäellä, täällä säilytetyissä ja tänne siirretyissä rakennuksissa. Täällä on pitkään panostettu elävän kulttuuriympäristön luomiseen, sen museaaliseen säilyttämiseen ja samalla kävijälle henkisesti ja toiminnallisestikin virikkeiden, muistojen antamiseen.

Salvus-säätiön kulttuuriympäristöpalkinto on puinen tunnuksemme. Se on Salvuksen symboli, konsoli, jolla tarkoitetaan rakennuksen ulkonevaa osaa kannattavaa tukea.  Symboli kertoo halustamme tukea ja kannattaa toimialueellamme kaikkia, yksityisiä ja julkisia yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä rakennusten ja maisemakokonaisuuksien vaalimiseen. Konsoli näkyy myös kulttuuriympäristöpalkinnon kunniakirjassa.

Säätiömme latinankielinen nimi ”salvus” on sanana monimerkityksinen: pelastunut, terve, vahingoittumaton, eheä, hengissä, rauhassa oleva, turvassa oleva. 

Te Postimäen Kannatusyhdistyksessä aktiivit, ja toki myös monet ennen teitä 1960-luvulta alkaen, olette taanneet sen, että arvokas kulttuuriympäristö Postbacken – Postimäki on vanhan latinalaisen ”salvus”-sanan mukaisesti hengissä ja turvassa.

Iso Rantatie, nykyisin Kuninkaantie, kulki jo ammoin 1300–1400-luvuilla Postimäen vieritse. 1600-luvulla Ruotsin valtakuntaan tulee järjestetty postitoimi, ja Ilolaan perustetaan kievari. Vuonna 1638 perustetaan postilinja Turun ja Viipurin välille. Ilola sai ilmeisesti postimaatilan. Postimäen nimi syntyi. Isojaon myötä seudun tiloja jaetaan ja 1800-luvun lopulla Postimäestä tulee mäkitupalaisalue.
Pieniä mäkitupalaisten rakennuksia Postimäen alueella on lähes 20 ja vanhin rakennus on vuodelta 1760! Kaikkia mäen 18:aa rakennusta en aio luetella. Postimäen hyvin toteutetuilta kotisivuilta löytyy hyvää tietoa kaikista.

Alue on ainutlaatuinen, kunnostettu, restauroitu, remontoitu mäkitupalaisrakennusten muodostama kokonaisuus. Postimäki on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.

Eikä kyse ole vain rakennusperinnön vaalimisesta tai museotoimista, vaan monenlaisesta Postimäen kulttuuritoiminnasta. Mainiona lisänä ovat perinteiset kesäteatterinäytökset, nyttemmin myös oma Areena-teatteri, käsityöpäivät, kyläjuhlat, yhteislaulutilaisuudet ja lastenpäivät kuuluvat nekin tapahtumiin, joista Postimäki muistetaan.

Kesäisin Postimäki on elävä, toimintaa sykkivä kulttuurikokonaisuus, jossa kunnioitetaan vanhaa rakennuskantaa, tarjotaan elämyksiä ja myös kaikkien vuokrattavissa olevia tiloja uniikissa ympäristössä. On näyttelytila, opastusta, kesäajaksi taiteilijoille tai käsityöläisille vuokrattava pieni kesäresidenssi ja tietysti myös muun muassa viihtyisä kahvitupa. 

Kotoisana säilytetty Postimäen ja sen rakennusten ympäristö kukkineen, nurmineen korostaa vehreydessään mäkitupien perinteistä punaisuutta ja harmautta ja on hyvä lisä kokonaisuuden mieltä tyynnyttävässä ja rauhallisessa ilmeessä.

Postimäellä vieras viihtyy. Kesällä viihtyy ja voi hyvin myös muutama lammas. Nykyisin varmaan sanottaisiin, että Postimäellä ja sitä ylläpitävällä kannatusyhdistyksellä on hyvä palvelukonsepti. Postimäellä kannattaa käydä.

Kiitän kaikkien rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä arvostavien ihmisten ja tietysti rakennussuojelusäätiö Salvuksen puolesta Postimäki – Postbacken -yhteisöä ja siinä toimivia.

Postimäkeä vaalimalla, kehittämällä teette arvokasta ja kauas tulevaisuuteen kantavaa työtä.
Ensimmäinen Salvuksen Kulttuuriympäristöpalkinto on myönnetty teille itäuusmaalaisen kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä. Se kunniakirjoineen olkoon teille kannustus hyvään huomiseen ja jatkuvaan jaksamiseen.

Onneksi olkoon!

Kimmo Kajaste,
Salvus-säätiön puheenjohtaja, maakuntaneuvos
11.10.2021