Itä-Uudenmaan viides kulttuuriympäristöpalkinto Strömsbergin Myllylle

Maalaismyllyn toiminta vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja identiteettiä

Salvus-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kajaste (kesk.) luovutti mylläri Jani Hannulalle kulttuuriympäristöpalkinnon tunnuksen, säätiön symbolin. Varapuheenjohtaja Rolf Gabrielsson (oik.) ojensi kunniakirjan. Kuvassa myös myllärin äiti Arja Hannula. Kuva: Marko Wahlström

PORVOO, VIRTAALA Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinto luovutettiin maanantaina 28. syyskuuta porvoolaiselle Strömsbergin Myllylle. Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen myöntämä palkinto on sen historiassa viides.

Salvus-säätiö juhlistaa palkinnon jakamisella joka syksyiä Euroopan Kulttuuriympäristöpäiviä, joiden tavoitteena on tehdä tunnetuksi monimuotoista kulttuuriperintöämme. Päiviä vietetään 48 Euroopan maassa, ja kansallisena teemana on tänä vuonna ”Vaalimisen arvoiset”.

"Myllytoiminta turvaa huoltovarmuuttamme"

Mylly on palvellut ja jauhanut Strömsbergissä jo lähes 500 vuotta.

– Aikanaan Porvoonjoki padottiin ja pato valmistui vuonna 1920. Mylly siirtyi virran varrelta ja on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1926 lähtien. Vuonna 1545 alkanut myllytoiminta jatkuu yhä, vaikka tulipalo tuhosikin puolet rakennuksesta vuonna 1959, Salvus-säätiön hallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste kertoi luovutuspuheessaan.

​Hänen mukaan Strömsbergin valssimylly on ollut merkittävä teollinen yritys myös sotavuosina.

– Mylly toimi ja kodit saivat tuiki tarpeellista jauhoa. Mutta sen rakenteisiin kätkettiin myös aseita. Suomalaista historiaa tuokin. Asekätkennän ajat ovat takanapäin.

Kajaste näkee Strömsbergin Myllyn ja sen toiminnan näinä erilaisten uhkien ja
epävarmuuksien aikoina myös osana turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta.

– Viljanviljely ja myllytoiminta ovat kriisitilanteissa turvaamassa seutukuntamme
omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Samalla myllyn toiminta vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukee varmasti myös seudulla toimivia viljelijöitä eivätkä jauhatusmatkatkaan ole pitkiä.

"Menestyksessä tarvitaan yrittäjyyttä ja erikoistumista"

Myllyssä jauhetaan vehnää, ohraa, ruista ja kauraa. Perinteitä kun vaalitaan, ovat
nykyisin mukana myös speltti-vehnä ja myös Sortavalan musta ruis.

– Menestyksessä tarvitaan aina hyvää yrittäjyyttä, erikoistumista ja laatua.
Kaikella kulttuuriperinnöllä, perinteiden ja kulttuurimaiseman vaalimisella on aina
arkeemme liittyviä, monia fyysisiä ja henkisiä ulottuvuuksia, Kajaste muistutti.

Hänen mukaan Strömsbergin Mylly on olemassaolollaan vuosisatoja vaikuttanut ihmismieliin,
jauhoja jauhaen, turvaa ja identiteettiä vahvistaen.

– Mylly valmistaa puhtaita, perinteisiä ja lisäaineettomia myllytuotteita meille kuluttajille. Samalla se on osa itäuusmaalaista ja seutukunnan rakennusperintöä. Asekätkennästä on siirrytty myllyn uusiin ”saloihin”. Niihin kuuluvat monipuolinen tuotanto, tuotekehittely ja vanhat, perinteiset, mutta hyvin toimivat koneet. Ne ovat ohikulkijoille näkymätöntä kulttuuriperintöä.

– Onneksi myllärit läheisineen ja yhteistyökumppaneineen ovat halunneet avata myllyn
ovet yleisölle järjestämällä säännöllisesti tapahtumia ja opastettuja kierroksia
historiallisesti arvokkaassa, vanhassa myllyrakennuksessa. Kulttuuriperinnettä viedään näinkin kiitettävästi eteenpäin, Kajaste jatkoi.

"Käsityö on perheyrityksessä arvossaan"

Kajasteen mukaan Strömsbergin Mylly vaalii kulttuuriympäristöä ja samalla vanhaa rakennuskantaa.

– On tärkeää, että mylläri Jani Hannula on tavoitteista tietoinen ihminen, joka tuotannon lisäksi huolehtii, ja osaa huolehtia, rakennuksesta ja sen vanhoista koneista. Seuraten isänsä Matti Hannulan jalanjälkiä on hän kehittänyt tästä myllystä vakaan yrityksen – ymmärtäen samalla sen kulttuurisen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvän arvon.

– On sitouduttu ja on intohimoa toimia viisaasti, tavoitetietoisesti ainutkertaisessa,
Suomen vanhimmassa maalaismyllyssä. Omat ja lähiseudun viljelijöiden viljat tuotteistetaan myllyssä tuoreina poikkeuksellisessa kulttuuriympäristössä halukkaiden saataville. Käsityö on täällä perheyrityksessä arvossaan, Kajaste jatkoi.

Itä-Uudenmaan kulttuuriympäristöpalkinnon ovat aiempina vuosina saaneet Porvoon Ilolan Postimäki ja sen kannatusyhdistys (2022), Wårkullan kotiseututalo ja Liljendal Hembygdsförening (2023), Prestbackan kartano Askolassa ja Labbyn kartano Loviisan Isnäsissä (2024)​ sekä Myrskylän kirkko ja Myrskylän seurakunta (2025).

– Toivon, että palkinto, Salvus-säätiön symboli, joka on konsoli eli rakennuksen
ulkonevan osan tuki, kunniakirjoineen on kannustamassa hyvään huomiseen ja
jatkuvaan jaksamiseen kulttuuriympäristöä vaalittaessa, myllyn toimintaa
kehitettäessä ja sitä ylläpidettäessä, Kajaste kannusti lopuksi.